Kolmen eduskuntapuolueen näkemyksiä nuorisorikollisuudesta ja jengiytymisestä
Heikkilä, Noora (2023)
Heikkilä, Noora
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115627
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kolmen eri eduskuntapuolueen näkemyksiä nuorisorikollisuudesta ja jengiytymisestä. Nuorisorikollisuus on aihe, joka saa aikaan monenlaisia tunteita ja herättää paljon keskustelua. Aiheen ajankohtaisuus on ulottunut myös eduskunnan tasolle, jossa sitä on käsitelty laajasti. Rikollisuudessa on kyse koko yhteiskuntaa koskevasta ongelmasta, sillä se aiheuttaa huolta sekä yleisen turvallisuuden heikentymisestä että nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu aikaisemmasta tutkimustiedosta liittyen nuorisorikollisuuden määrittelyyn, määrään ja ilmentymiseen. Suomen lain mukaan rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti, ja nuori rikoksentekijä on sellainen henkilö, joka on tehdessään rangaistavan teon ollut 15–20-vuotias. Teoreettisessa viitekehyksessä kiinnitän huomiota myös jengiytymiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Kun käytetään termiä katujengi, puhutaan nuorisoryhmistä, jotka ovat kestäviä, oleilevat kaduilla ja joiden laiton toiminta on osa niiden ryhmäidentiteettiä.
Tutkimuskysymykseni on: Millaisia kannanottoja eri eduskuntapuolueet ovat tehneet liittyen nuorisorikollisuuteen ja jengiytymiseen? Tämän kysymyksen avulla on tarkoitus nostaa esiin se, millaisena ongelmana puolueet näkevät nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen sekä, mitä asioita rikollisuuden syynä nähdään olevan. Tutkimuksen kohteeksi valitut puolueet ovat vihreät, perussuomalaiset ja kokoomus. Tutkimuksen aineistona toimii 19.12.2022 eduskunnan täysistunnossa käyty välikysymyskeskustelu. Välikysymyskeskustelun aiheena oli nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjuminen maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin.
Tutkielman analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman tuloksissa nostan esiin kolme kategoriaa, jotka kuvaavat puolueiden kannanottoja ja sitä, millaisena ongelmana ne näkevät nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen. Ensimmäisen kategorian kannanottojen mukaan nuorisorikollisuudessa ja jengiytymisessä on kyse ilmiöstä, jonka aiheuttaa nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi. Toiseen kategoriaan kuuluvien näkemysten mukaan nuorisorikollisuus ja jengiytyminen aiheutuvat maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvien ongelmien seurauksena. Kolmannessa kategoriassa nousee esiin huoli pelotevaikutuksen puuttumisesta ja siitä, että nuoret eivät ymmärrä omien tekojensa vastuuta. Eri eduskuntapuolueet nostavat kannanotoissaan esiin erilaisia tekijöitä. Nuorisorikollisuutta ja jengiytymistä halutaan pyrkiä tarkastelemaan sellaisesta näkökulmasta, joka korostaa omalle puolueelle tärkeitä asioita ja tuo esiin puolueen onnistumisia. Vastaavasti taas muiden puolueiden toimintaa halutaan pyrkiä kritisoimaan.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu aikaisemmasta tutkimustiedosta liittyen nuorisorikollisuuden määrittelyyn, määrään ja ilmentymiseen. Suomen lain mukaan rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti, ja nuori rikoksentekijä on sellainen henkilö, joka on tehdessään rangaistavan teon ollut 15–20-vuotias. Teoreettisessa viitekehyksessä kiinnitän huomiota myös jengiytymiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Kun käytetään termiä katujengi, puhutaan nuorisoryhmistä, jotka ovat kestäviä, oleilevat kaduilla ja joiden laiton toiminta on osa niiden ryhmäidentiteettiä.
Tutkimuskysymykseni on: Millaisia kannanottoja eri eduskuntapuolueet ovat tehneet liittyen nuorisorikollisuuteen ja jengiytymiseen? Tämän kysymyksen avulla on tarkoitus nostaa esiin se, millaisena ongelmana puolueet näkevät nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen sekä, mitä asioita rikollisuuden syynä nähdään olevan. Tutkimuksen kohteeksi valitut puolueet ovat vihreät, perussuomalaiset ja kokoomus. Tutkimuksen aineistona toimii 19.12.2022 eduskunnan täysistunnossa käyty välikysymyskeskustelu. Välikysymyskeskustelun aiheena oli nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjuminen maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin.
Tutkielman analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman tuloksissa nostan esiin kolme kategoriaa, jotka kuvaavat puolueiden kannanottoja ja sitä, millaisena ongelmana ne näkevät nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen. Ensimmäisen kategorian kannanottojen mukaan nuorisorikollisuudessa ja jengiytymisessä on kyse ilmiöstä, jonka aiheuttaa nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi. Toiseen kategoriaan kuuluvien näkemysten mukaan nuorisorikollisuus ja jengiytyminen aiheutuvat maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvien ongelmien seurauksena. Kolmannessa kategoriassa nousee esiin huoli pelotevaikutuksen puuttumisesta ja siitä, että nuoret eivät ymmärrä omien tekojensa vastuuta. Eri eduskuntapuolueet nostavat kannanotoissaan esiin erilaisia tekijöitä. Nuorisorikollisuutta ja jengiytymistä halutaan pyrkiä tarkastelemaan sellaisesta näkökulmasta, joka korostaa omalle puolueelle tärkeitä asioita ja tuo esiin puolueen onnistumisia. Vastaavasti taas muiden puolueiden toimintaa halutaan pyrkiä kritisoimaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]