"Häpesin kaikkea itsessäni ja ammatillinen itsetuntoni oli murskana." : Häpeä työelämässä ja ammatillinen toimijuus

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen häpeän tunnekokemuksia työelämässä, niiden taustalla olevia tekijöitä, sekä sitä, millaista ammatillista toimijuutta häpeän tunnekokemukset rakentavat. Tämän tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta tekijöistä, jotka aiheuttavat häpeää työelämässä. Lisäksi tavoitteena on tuoda esiin, millaista ammatillista toimijuutta häpeän kokemukset rakentavat. Tutkielman aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä työelämässä koetut tunnekokemukset kytkeytyvät vahvasti ammatilliseen toimijuuteen ja tätä kautta työhyvinvointiin. Työelämässä koetuilla häpeän tunnekokemuksilla voi olla vahingollisia seurauksia sekä työntekijälle itselleen, että koko työyhteisölle.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Anneli Eteläpellon, Katja Vähäsantasen, Päivi Hökän ja Susanna Paloniemen ammatillisen toimijuuden teoria. Teorian mukaan ammatillinen toimijuus on prosessi, joka muodostuu työssä vaikuttamisen, työkäytäntöjen kehittämisen sekä ammatillisen identiteetin neuvottelun avulla. Tutkimusaineistona käytän Seija Lehtosen Työelämässä koettu häpeä -kirjoitusaineistoa vuosilta 2020–2021. Aineisto on peräisin yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta Ailasta ja se sisältää 44 kirjoituskutsulla kerättyä kirjoitusta liittyen työelämässä koettuun häpeään. Aineiston analyysimenetelmänä käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Analyysiprosessin tulokset osoittavat, että työelämässä koettujen häpeän tunnekokemusten taustalla on monipuolisesti erilaisia tekijöitä, johtuen työpaikan sosiokulttuurisista olosuhteista, kuten esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta ja arvojen vastaisesta työstä. Lisäksi häpeän tunnekokemuksien taustalla on tekijöitä johtuen ammatillisista toimijoista, kuten esimerkiksi esihenkilöltä tai kollegalta saadusta kielteisestä palautteesta sekä osaamattomuuden tuntemuksista. Suurin osa tekijöistä sijoittuu ammatillisen toimijuuden teorian ammatillisen osaamisen ja kompetenssien pääluokkaan. Tulokset myös osoittavat, että työelämässä koetut häpeän tunnekokemukset ovat haastaneet vastaajien ammatillista toimijuutta ja rakentaneet rajoittunutta, epävarmaa, tukahdutettua, epäselvää ja huolellista ammatillista toimijuutta.

Työhyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että työyhteisöissä työntekijöiden identiteettityötä ja toimijuuden edistämistä tuettaisiin. Mikäli työyhteisön resurssit, käytänteet ja kulttuurit eivät mahdollista tai tue identiteettityötä eli esimerkiksi oman ammatillisen toimijuuden tunnistamista työidentiteetin kehittämisessä, työntekijä voi kokea voimattomuutta, vieraantumista ja uupumista. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella, millaiset tekijät aiheuttavat häpeän kokemuksia työelämässä, ja millaista ammatillista toimijuutta nämä kokemukset rakentavat.