Aurinkosähkön ja tuulivoiman hankekehys
Vertanen, Samu (2023)
Vertanen, Samu
2023
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115605
Tiivistelmä
Suuret investoinnit uusiutuvaan energiaan vaativat paljon suunnittelua. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden mittaluokan kasvu ja tekniikan kehittyminen on tuonut monia lisähaasteita jo entuudestaan suuriin hankekokonaisuuksiin. Tässä työssä tarkastellaan kirjallisuuskatsauksena niin teollisen mittaluokan aurinkovoimalan kuin tuulivoimapuiston hankekokonaisuuksia. Teorian ja hankekokonaisuuden lisäksi työssä tarkastellaan lupamenettelyn kehityskohteita sekä hankkeiden tulevaisuuden näkymiä.
Hankekokonaisuus niin tuulivoimalle kuin aurinkovoimalle käy läpi samoja menettelytapoja, mutta pääsääntöisesti tuulivoimalle lupamenettely on huomattavasti laajempi. Tuulivoiman laajempi lupamenettely johtuu merkittävistä ympäristövaikutuksista. Tuulivoimalan suuri koko vaikuttaa maisemaan sekä pyörivä roottori muodostaa välke- sekä meluhaittoja. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä verrattuna aurinkovoimaan, jotka ovat lähes äänettömiä ja niiden maisemavaikutukset eivät ole kauaskantoisia. Työssä keskitytään hankkeiden sijoittamispäätökseen niin taloudellisista kuin ympäristöllisistä näkökulmista.
Kaavoitus on olennainen vaihe erityisesti tuulivoimapuiston lupamenettelyssä. Työssä käsitellään kaavoitusprosessi kokonaisuudessaan osana lupamenettelyä molempien voimalatyyppien kohdalla. Työssä tarkastellaan lupamenettelyjen eroavaisuuksia voimalatyyppien välillä. Viimeisenä hankkeesta käsitellään itse rakennusvaihetta. Niin tuuli- kuin aurinkovoimalan rakentaminen on kuitenkin suhteellisen nopea vaihe verrattuna koko hankkeen kestoon suunnittelusta käyttöönottoon.
Hankkeiden suunnittelun sujuvoittamiseksi merkittävimmät kehityskohteet liittyvät lupamenettelyihin. Näitä ovat muun muassa viranomaistoiminnan yhtenäistäminen, resurssien lisääminen sekä yksiselitteisten ohjeiden laatiminen. Erityisesti aurinkovoimaloiden osalta teollisen mittaluokan hankkeet ovat uusia Suomessa, joten menettelytapoja laaditaan vielä tapauskohtaisesti. Työssä tarkastellaan aurinkosähkön tulevaisuuden näkymiä merkittävänä energiantuotantomuotona Suomen sähköjärjestelmässä. Lopuksi työssä tarkastellaan tuulivoiman tulevaisuutta merituulivoiman osalta. Suomessa on potentiaalia huomattavasti suuremmalle merituulivoiman tuotannolle. Merituulivoiman potentiaalista huolimatta sen kannattavuuteen liittyy edelleen haasteita korkeiden rakennuskustannusten takia.
Hankekokonaisuus niin tuulivoimalle kuin aurinkovoimalle käy läpi samoja menettelytapoja, mutta pääsääntöisesti tuulivoimalle lupamenettely on huomattavasti laajempi. Tuulivoiman laajempi lupamenettely johtuu merkittävistä ympäristövaikutuksista. Tuulivoimalan suuri koko vaikuttaa maisemaan sekä pyörivä roottori muodostaa välke- sekä meluhaittoja. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä verrattuna aurinkovoimaan, jotka ovat lähes äänettömiä ja niiden maisemavaikutukset eivät ole kauaskantoisia. Työssä keskitytään hankkeiden sijoittamispäätökseen niin taloudellisista kuin ympäristöllisistä näkökulmista.
Kaavoitus on olennainen vaihe erityisesti tuulivoimapuiston lupamenettelyssä. Työssä käsitellään kaavoitusprosessi kokonaisuudessaan osana lupamenettelyä molempien voimalatyyppien kohdalla. Työssä tarkastellaan lupamenettelyjen eroavaisuuksia voimalatyyppien välillä. Viimeisenä hankkeesta käsitellään itse rakennusvaihetta. Niin tuuli- kuin aurinkovoimalan rakentaminen on kuitenkin suhteellisen nopea vaihe verrattuna koko hankkeen kestoon suunnittelusta käyttöönottoon.
Hankkeiden suunnittelun sujuvoittamiseksi merkittävimmät kehityskohteet liittyvät lupamenettelyihin. Näitä ovat muun muassa viranomaistoiminnan yhtenäistäminen, resurssien lisääminen sekä yksiselitteisten ohjeiden laatiminen. Erityisesti aurinkovoimaloiden osalta teollisen mittaluokan hankkeet ovat uusia Suomessa, joten menettelytapoja laaditaan vielä tapauskohtaisesti. Työssä tarkastellaan aurinkosähkön tulevaisuuden näkymiä merkittävänä energiantuotantomuotona Suomen sähköjärjestelmässä. Lopuksi työssä tarkastellaan tuulivoiman tulevaisuutta merituulivoiman osalta. Suomessa on potentiaalia huomattavasti suuremmalle merituulivoiman tuotannolle. Merituulivoiman potentiaalista huolimatta sen kannattavuuteen liittyy edelleen haasteita korkeiden rakennuskustannusten takia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10220]
