"Nyt ollaan muuten todella tärkeän kysymyksen äärellä": Analyysi kolmen suurimman puolueen puheenjohtajan argumentaatiosta kevään 2023 vaalitenteissä
Hopia, Emma (2023)
Hopia, Emma
2023
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115600
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia retorisia keinoja kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat käyttivät Ylen vaaliohjelmissa keväällä 2023. Puheenjohtajien retoriikkaa tutkimalla voidaan saada uutta tietoa siitä, millä retorisilla keinoilla puheenjohtajat pyrkivät puhuttelemaan potentiaalisia äänestäjiä. Vaalien jälkeen tapahtuva uuden hallituksen muodostus tarkoittaa mahdollista hallitusyhteistyötä puolueiden välillä, minkä vuoksi tässä tutkielmassa tarkastellaan myös puheenjohtajien keskinäistä vuorovaikutusta. Suomessa poliittisen viestinnän muutoksiin on vaikuttanut sekä politiikan henkilöityminen että pääministerin vallan kasvu, ja nämä ilmiöt muodostavat tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Aineisto muodostuu kolmesta Ylen vaaliohjelmasta, joista kaksi olivat suuria vaalikeskusteluita ja yksi puolestaan puheenjohtajatentti, johon osallistuivat vain kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat Orpo, Marin ja Purra.
Tutkimusmenetelmänä sovellettiin Chaïm Perelmanin laatimaa argumentaatioteoriaa, jonka pohjalta tunnistettiin ja havainnointiin puheenjohtajien käyttämiä sidosmuotoisia argumentaatiotekniikoita. Retorista analyysia varten muodostettiin seuraava tutkimuskysymys: mitä argumentaatiotekniikoita kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat hyödynsivät Ylen vaaliohjelmissa keväällä 2023? Tästä johdettiin kaksi alakysymystä, jotka koskevat puheenjohtajakohtaisia eroja käytettyjen argumentaatiotekniikoiden suhteen sekä argumentaatiossa tapahtuvia mahdollisia muutoksia eri vaaliohjelmien välillä. Puheenjohtajien keskinäistä vuorovaikutusta tarkastellaan seuraavan tutkimuskysymyksen valossa: voidaanko puheenjohtajien puheenvuoroista havaita toisiin puheenjohtajiin tai näiden puolueisiin kohdistuvia hyökkäyksiä, vai onko keskustelu luonteeltaan konsensushakuista?
Tutkielman tulosten mukaan Orpo, Marin ja Purra hyödynsivät puheenvuoroissaan monipuolisesti erilaisia sidosmuotoisia argumentaatiotekniikoita. Puheenjohtajien keskinäisessä vertailussa havaittiin eroja käytettyjen argumentaatiotekniikoiden suhteen, joskin erot hieman tasoittuivat viimeisessä vaaliohjelmassa. Puheenjohtajien argumentaatiossa tapahtui muutoksia eri vaaliohjelmien välillä. Tähän saattoi vaikuttaa esimerkiksi varsinaisen vaalipäivän lähestyminen. Tulokset havainnollistavat Orpon, Marinin ja Purran tehneen puheenvuoroissaan suomalaiselle keskustelukulttuurille epätyypillisiä toisiin kohdistuvia suoria hyökkäyksiä.
Politiikan henkilöitymisen sekä pääministerin kasvaneen vallan vaikutuksia voidaan havaita Ylen vaaliohjelmista ja puheenjohtajien puheenvuoroista. Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat saivat muita enemmän puheaikaa, ja tekemissään hyökkäyspuheenvuoroissa he usein korostivat kritiikin kohteena olevan henkilön asemaa poliittisena johtajana. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kolme suurinta puoluetta saavuttivat tahoillaan vaalivoiton ja saivat selvästi muita puolueita enemmän eduskuntapaikkoja. Tutkielmassa tehdyn retorisen analyysin sekä vaalituloksen perusteella voidaan todeta Orpon, Marinin ja Purran puheenvuorojen sisältäneen vakuuttavaa argumentointia.
Tutkimusmenetelmänä sovellettiin Chaïm Perelmanin laatimaa argumentaatioteoriaa, jonka pohjalta tunnistettiin ja havainnointiin puheenjohtajien käyttämiä sidosmuotoisia argumentaatiotekniikoita. Retorista analyysia varten muodostettiin seuraava tutkimuskysymys: mitä argumentaatiotekniikoita kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat hyödynsivät Ylen vaaliohjelmissa keväällä 2023? Tästä johdettiin kaksi alakysymystä, jotka koskevat puheenjohtajakohtaisia eroja käytettyjen argumentaatiotekniikoiden suhteen sekä argumentaatiossa tapahtuvia mahdollisia muutoksia eri vaaliohjelmien välillä. Puheenjohtajien keskinäistä vuorovaikutusta tarkastellaan seuraavan tutkimuskysymyksen valossa: voidaanko puheenjohtajien puheenvuoroista havaita toisiin puheenjohtajiin tai näiden puolueisiin kohdistuvia hyökkäyksiä, vai onko keskustelu luonteeltaan konsensushakuista?
Tutkielman tulosten mukaan Orpo, Marin ja Purra hyödynsivät puheenvuoroissaan monipuolisesti erilaisia sidosmuotoisia argumentaatiotekniikoita. Puheenjohtajien keskinäisessä vertailussa havaittiin eroja käytettyjen argumentaatiotekniikoiden suhteen, joskin erot hieman tasoittuivat viimeisessä vaaliohjelmassa. Puheenjohtajien argumentaatiossa tapahtui muutoksia eri vaaliohjelmien välillä. Tähän saattoi vaikuttaa esimerkiksi varsinaisen vaalipäivän lähestyminen. Tulokset havainnollistavat Orpon, Marinin ja Purran tehneen puheenvuoroissaan suomalaiselle keskustelukulttuurille epätyypillisiä toisiin kohdistuvia suoria hyökkäyksiä.
Politiikan henkilöitymisen sekä pääministerin kasvaneen vallan vaikutuksia voidaan havaita Ylen vaaliohjelmista ja puheenjohtajien puheenvuoroista. Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat saivat muita enemmän puheaikaa, ja tekemissään hyökkäyspuheenvuoroissa he usein korostivat kritiikin kohteena olevan henkilön asemaa poliittisena johtajana. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kolme suurinta puoluetta saavuttivat tahoillaan vaalivoiton ja saivat selvästi muita puolueita enemmän eduskuntapaikkoja. Tutkielmassa tehdyn retorisen analyysin sekä vaalituloksen perusteella voidaan todeta Orpon, Marinin ja Purran puheenvuorojen sisältäneen vakuuttavaa argumentointia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]