"Kuule istuta vielä se omenapuu": Ilmastoaktivistien ekologisen vallankumouksen ja utopian diskursseja
Aitta, Venla (2023)
Aitta, Venla
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305105580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305105580
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkastelee ilmastoaktivistien tulevaisuudenkuvia ja muutospyrkimyksiä. Tässä tutkielmassa kysyn, millaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ilmastoaktivistit näkevät tulevaisuudessa ja miten ilmastonmuutoksen pysäyttäminen voi toteutua. Miten ekologinen vallankumous toteutetaan ja mihin se johtaa? Mikä nähdään vastavoimana tai ratkaisuna toimimattomaksi määritellylle nykyisyydelle? Kuvaan näitä ajatuksia vallankumouksen ja utopian käsittein.
Tämä tutkielma asettuu osaksi yhteiskuntatieteissä vaikuttavaa lähestymistapaa, jossa tutkijat ja kirjoittajat ovat tyytymättömiä pelkkään valtasuhteiden ja kärsimyksen tarkasteluun ja haluavat tarkastella myös sitä, kuinka lannistavista nykyrealiteeteista voitaisiin edetä kohti parempaa tulevaisuutta. Tutkielmani perustuu ja ohjautuu tämän hyvän antropologiaksi kutsutun lähestymistavan kautta, jonka ydinajatuksena on se, että tutkimuksessa tulisi tarkastella epäkohtien ja valtasuhteiden lisäksi sitä, miten näitä ongelmia voitaisiin ratkoa, ja millaisia vaihtoehtoja niille on olemassa. Tästä syystä tutkielmani ei kysy pelkästään, mitä ongelmia ilmastoaktivistit näkevät nykyhetkessä, vaan myös sitä, kuinka ja mistä parempi tulevaisuus rakentuu.
Keräsin tutkimusaineiston kyselylomakkeella LimeSurvey-kyselyverkkoalustan avulla tammikuussa 2023. Kyselylomake koostui kahdesta monivalintakysymyksestä ja kahdesta avokysymyksestä. Vastaajia tavoiteltiin laajasti suomalaisten ilmastoaktivismijärjestöjen kautta. Aineisto koostui lopulta 12 vastauksesta. Aineiston analyysiin käytin diskurssianalyysin periaatteita.
Tuloksena oli kolme päädiskurssia, joista osa jakautuu vielä yksityiskohtaisempiin aladiskursseihin. Päädiskurssit ovat rakennemuutoksen, solidaarisuuden sekä kriisinkestävyyden diskurssit. Rakennemuutoksen diskurssi jakautuu vielä kolmeen yksityiskohtaisempaan aladiskurssiin: Kapitalismista aineettomaan hyvinvointiin, Poliittisesta hegemoniasta kansanvaltaan ja Vieraantuneisuudesta maanläheisyyteen. Solidaarisuuden diskurssin olen jakanut kahteen aladiskurssiin: Eriarvoisuudesta oikeudenmukaisuuteen ja Ihmisen ylivallasta yhteiseen maailmaan. Kriisinkestävyyden diskurssi hahmottuu omana diskurssinaan.
Diskursseissa korostui niiden omien erityispiirteiden lisäksi keskeisesti se, että ilmastoaktivismin tulisi paneutua laajasti erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja toimia yhteistyössä monien tahojen kanssa. Diskurssit olivat myös haluttomia kiinnittymään mihinkään selvärajaisiin järjestelmiin, vaan korostivat ratkaisujen paikallisuutta ja joustavuutta. Tutkielman tulosten avulla voimme saavuttaa tarkemman ymmärryksen ilmastoaktivistien keskuudessa vallitsevista tulevaisuudenvisioista ja sitä kautta päästä paremmin kiinni siihen, millaisia konkreettisia muutoksia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan.
Tämä tutkielma asettuu osaksi yhteiskuntatieteissä vaikuttavaa lähestymistapaa, jossa tutkijat ja kirjoittajat ovat tyytymättömiä pelkkään valtasuhteiden ja kärsimyksen tarkasteluun ja haluavat tarkastella myös sitä, kuinka lannistavista nykyrealiteeteista voitaisiin edetä kohti parempaa tulevaisuutta. Tutkielmani perustuu ja ohjautuu tämän hyvän antropologiaksi kutsutun lähestymistavan kautta, jonka ydinajatuksena on se, että tutkimuksessa tulisi tarkastella epäkohtien ja valtasuhteiden lisäksi sitä, miten näitä ongelmia voitaisiin ratkoa, ja millaisia vaihtoehtoja niille on olemassa. Tästä syystä tutkielmani ei kysy pelkästään, mitä ongelmia ilmastoaktivistit näkevät nykyhetkessä, vaan myös sitä, kuinka ja mistä parempi tulevaisuus rakentuu.
Keräsin tutkimusaineiston kyselylomakkeella LimeSurvey-kyselyverkkoalustan avulla tammikuussa 2023. Kyselylomake koostui kahdesta monivalintakysymyksestä ja kahdesta avokysymyksestä. Vastaajia tavoiteltiin laajasti suomalaisten ilmastoaktivismijärjestöjen kautta. Aineisto koostui lopulta 12 vastauksesta. Aineiston analyysiin käytin diskurssianalyysin periaatteita.
Tuloksena oli kolme päädiskurssia, joista osa jakautuu vielä yksityiskohtaisempiin aladiskursseihin. Päädiskurssit ovat rakennemuutoksen, solidaarisuuden sekä kriisinkestävyyden diskurssit. Rakennemuutoksen diskurssi jakautuu vielä kolmeen yksityiskohtaisempaan aladiskurssiin: Kapitalismista aineettomaan hyvinvointiin, Poliittisesta hegemoniasta kansanvaltaan ja Vieraantuneisuudesta maanläheisyyteen. Solidaarisuuden diskurssin olen jakanut kahteen aladiskurssiin: Eriarvoisuudesta oikeudenmukaisuuteen ja Ihmisen ylivallasta yhteiseen maailmaan. Kriisinkestävyyden diskurssi hahmottuu omana diskurssinaan.
Diskursseissa korostui niiden omien erityispiirteiden lisäksi keskeisesti se, että ilmastoaktivismin tulisi paneutua laajasti erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja toimia yhteistyössä monien tahojen kanssa. Diskurssit olivat myös haluttomia kiinnittymään mihinkään selvärajaisiin järjestelmiin, vaan korostivat ratkaisujen paikallisuutta ja joustavuutta. Tutkielman tulosten avulla voimme saavuttaa tarkemman ymmärryksen ilmastoaktivistien keskuudessa vallitsevista tulevaisuudenvisioista ja sitä kautta päästä paremmin kiinni siihen, millaisia konkreettisia muutoksia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]