Vallan siirtymän käsitykset Yhdysvaltain ulkopolitiikassa: Diskurssianalyysi Yhdysvaltain Taiwan-politiikasta
Walliander, Roope (2023)
2023
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305105555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305105555
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen Yhdysvaltain ulkopoliittisen johdon käsityksiä Kiinasta ja Taiwanin merkityksestä Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä suhteessa. Tutkielman primääriaineistona hyödynnän Yhdysvaltain senaatin ulkosuhdekomitean suorittamaa tulevaisuuden Taiwan-politiikkaa käsittelevää istuntoa vuodelta 2021. Työni tarkoituksena on selvittää, miten vallan siirtymä näkyy Yhdysvaltain ulkopoliittisen johdon käsityksissä Kiinasta sekä miten Yhdysvaltain johto käsittää Taiwanin merkityksen Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä suhteessa.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Woosang Kimin määrittelemä liittosiirtymäteoria. Liittosiirtymäteoria toimii vallan siirtymäteorian uudistettuna versiona. Vallan siirtymäteoria lähtee liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan valtioiden valta on peräisin sisäisestä kehityksestä. Eri tahtisten sisäisten kehitysten takia valta kansainvälisessä järjestelmässä siirtyy ajoittain valtiolta toiselle. Kim uudistetussa liittosiirtymäteoriassaan korostaa liittojen vallan merkitystä valtioiden oman vallan sijaan. Lisäksi Kim identifioi kaksi keskeistä muuttujaa, jotka vaikuttavat vallan siirtymiin, voiman tasavertaisuus hallitsevan vallan ja haastavan vallan liittokoalitioiden välillä ja haastajan tyytymättömyys kansainvälisen järjestelmän vallitsevaan tilaan. Tutkielman tutkimusmenetelmänä taas toimii diskurssianalyysi Norman Faircloughn hahmottamaa mallia hyödyntäen.
Tutkielmani analyysin perusteella Yhdysvaltain ulkopoliittisen johdon keskuudessa ilmenee käsitys meneillään olevasta vallan siirtymästä Yhdysvaltain ja Kiinan välillä. Kiina identifioidaan aggressiivisena kansainvälisenä toimijana, joka on kasvanut merkittävästi vahvemmaksi. Kiinan voiman kasvu on tehnyt siitä uhan Yhdysvaltain intresseille ja turvallisuudelle, mikä on johtanut valtioiden väliseen kilpailuun vaikutusvallasta. Kilpailuasetelma nähdään konfliktin riskiä lisäävänä. Taiwan taas käsitetään keinona ylläpitää ylivoimaa suhteessa Kiinaan. Taiwan nähdään arvokkaana varsinkin Yhdysvaltain liittoverkostojen vahvuuden kannalta. Vaikka Taiwanin merkitys näyttää aineistossa hyvin selvältä, Yhdysvallat ei ole silti valmis luopumaan strategisesta monitulkintaisuudesta omassa Taiwan-politiikassaan. Monitulkintaisuuden ylläpitäminen näyttäytyy pyrkimykseltä välttää Kiinan tyytymättömyyttä kansainväliseen järjestelmään. Yhdysvaltain ulkopoliittinen johto siis pyrkii välttämään voiman tasavertaisuutta Kiinan kanssa sekä välttämään Kiinan tyytymättömyyttä.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Woosang Kimin määrittelemä liittosiirtymäteoria. Liittosiirtymäteoria toimii vallan siirtymäteorian uudistettuna versiona. Vallan siirtymäteoria lähtee liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan valtioiden valta on peräisin sisäisestä kehityksestä. Eri tahtisten sisäisten kehitysten takia valta kansainvälisessä järjestelmässä siirtyy ajoittain valtiolta toiselle. Kim uudistetussa liittosiirtymäteoriassaan korostaa liittojen vallan merkitystä valtioiden oman vallan sijaan. Lisäksi Kim identifioi kaksi keskeistä muuttujaa, jotka vaikuttavat vallan siirtymiin, voiman tasavertaisuus hallitsevan vallan ja haastavan vallan liittokoalitioiden välillä ja haastajan tyytymättömyys kansainvälisen järjestelmän vallitsevaan tilaan. Tutkielman tutkimusmenetelmänä taas toimii diskurssianalyysi Norman Faircloughn hahmottamaa mallia hyödyntäen.
Tutkielmani analyysin perusteella Yhdysvaltain ulkopoliittisen johdon keskuudessa ilmenee käsitys meneillään olevasta vallan siirtymästä Yhdysvaltain ja Kiinan välillä. Kiina identifioidaan aggressiivisena kansainvälisenä toimijana, joka on kasvanut merkittävästi vahvemmaksi. Kiinan voiman kasvu on tehnyt siitä uhan Yhdysvaltain intresseille ja turvallisuudelle, mikä on johtanut valtioiden väliseen kilpailuun vaikutusvallasta. Kilpailuasetelma nähdään konfliktin riskiä lisäävänä. Taiwan taas käsitetään keinona ylläpitää ylivoimaa suhteessa Kiinaan. Taiwan nähdään arvokkaana varsinkin Yhdysvaltain liittoverkostojen vahvuuden kannalta. Vaikka Taiwanin merkitys näyttää aineistossa hyvin selvältä, Yhdysvallat ei ole silti valmis luopumaan strategisesta monitulkintaisuudesta omassa Taiwan-politiikassaan. Monitulkintaisuuden ylläpitäminen näyttäytyy pyrkimykseltä välttää Kiinan tyytymättömyyttä kansainväliseen järjestelmään. Yhdysvaltain ulkopoliittinen johto siis pyrkii välttämään voiman tasavertaisuutta Kiinan kanssa sekä välttämään Kiinan tyytymättömyyttä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]