Digitalisaation merkitys pienissä kunnissa: Ovatko pienet kunnat vaarassa digisyrjäytyä?
Sankelo, Tommi (2023)
Sankelo, Tommi
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305105562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305105562
Tiivistelmä
Digitalisaatio ja teknologia ovat muokanneet yksityisten organisaatioiden ohella myös julkisen hallinnon organisaatioita. Sähköisen hallinnon on todettu muun muassa tehostavan hallinnon toimintaa ja parantavan sen läpinäkyvyyttä. Hallinnon digitalisaatio vaatii kuitenkin runsaasti sekä raha että henkilöresursseja, joita pienissä kuntaorganisaatioissa on usein rajallisesti. Kasvavat ulkoiset muutospaineet niin hallinnon asiakkailta kuin kansallisen tason sääntely-ympäristöstä pakottavat siitä huolimatta myös pieniä kuntaorganisaatioita kohti digitaalista transformaatiota.
Digisyrjäytyminen on digitalisaatioon liittyvä ilmiö. Alkujaan käsite kuvasi teknologian ja internetin käytön saavutettavuuden aiheuttamaa yksilötason eriarvoistumista. Saavutettavuuden kasvaessa käsite on siirtynyt tutkimaan sitä, miten jotkut hyötyvät digitalisaatiosta enemmän kuin toiset. Tätä ilmiötä kutsutaan kolmannen tason digisyrjäytymiseksi. Kolmannen tason digisyrjäytyminen on tunnistettu ilmiö myös organisaatioiden välillä. Se kuvastaa teknologian hyödyntämisen ja resurssien epätasaisen jakautumisen aiheuttamia eroja organisaatioiden välillä. Organisaatioiden välistä digisyrjäytymistä on tutkittu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten parissa.
Tutkimus tarkastelee organisaatioiden välistä digisyrjäytymistä pienten, alle 10 000 asukkaan kuntaorganisaatioiden keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa niitä digitalisaatioon liittyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa eroja pienten kuntaorganisaatioiden välille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sekä yksityisen että julkisen sektorin digitalisaatioon kytkeytyvästä organisaatiotutkimuksesta. Tutkimusaineisto kerättiin seitsemän eri kunnan operatiiviselle johtajalle pidetyllä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä
teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksissa havaittiin, että eroja pienten kuntaorganisaatioiden välille aiheuttavat organisaation hajanainen ICT-infrastruktuuri, strategisen otteen puute, päätöksentekijöiden kielteiset asenteet sekä ymmärryksen ja osaamisen asettamat organisaatiokohtaiset rajoitteet.Tutkimustuloksissa esiintyneiden osa-alueiden havaittiin olevan keskenään komplementaarisia. Näin ollen erot eivät rakennu vain yhdellä tutkimustulosten mukaisella osa-alueella, vaan ne ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan tukevia. Tutkimuksen tulokset ovat yleisesti linjassa aikaisemman yksityisen sektorin tutkimuksen kanssa, mutta ne korostavat tiettyjä julkisen hallinnon organisaatioiden ominaispiirteitä kuten sääntelyn ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän aiheuttamia eroavaisuuksia.
Digisyrjäytyminen on digitalisaatioon liittyvä ilmiö. Alkujaan käsite kuvasi teknologian ja internetin käytön saavutettavuuden aiheuttamaa yksilötason eriarvoistumista. Saavutettavuuden kasvaessa käsite on siirtynyt tutkimaan sitä, miten jotkut hyötyvät digitalisaatiosta enemmän kuin toiset. Tätä ilmiötä kutsutaan kolmannen tason digisyrjäytymiseksi. Kolmannen tason digisyrjäytyminen on tunnistettu ilmiö myös organisaatioiden välillä. Se kuvastaa teknologian hyödyntämisen ja resurssien epätasaisen jakautumisen aiheuttamia eroja organisaatioiden välillä. Organisaatioiden välistä digisyrjäytymistä on tutkittu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten parissa.
Tutkimus tarkastelee organisaatioiden välistä digisyrjäytymistä pienten, alle 10 000 asukkaan kuntaorganisaatioiden keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa niitä digitalisaatioon liittyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa eroja pienten kuntaorganisaatioiden välille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sekä yksityisen että julkisen sektorin digitalisaatioon kytkeytyvästä organisaatiotutkimuksesta. Tutkimusaineisto kerättiin seitsemän eri kunnan operatiiviselle johtajalle pidetyllä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä
teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksissa havaittiin, että eroja pienten kuntaorganisaatioiden välille aiheuttavat organisaation hajanainen ICT-infrastruktuuri, strategisen otteen puute, päätöksentekijöiden kielteiset asenteet sekä ymmärryksen ja osaamisen asettamat organisaatiokohtaiset rajoitteet.Tutkimustuloksissa esiintyneiden osa-alueiden havaittiin olevan keskenään komplementaarisia. Näin ollen erot eivät rakennu vain yhdellä tutkimustulosten mukaisella osa-alueella, vaan ne ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan tukevia. Tutkimuksen tulokset ovat yleisesti linjassa aikaisemman yksityisen sektorin tutkimuksen kanssa, mutta ne korostavat tiettyjä julkisen hallinnon organisaatioiden ominaispiirteitä kuten sääntelyn ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän aiheuttamia eroavaisuuksia.