Euroopan unionin identiteetit ja intressit muuttuvassa turvallisuusympäristössä: Diskurssianalyysi EU:n hybridiuhkien torjuntamallista
Rantala, Henrik (2023)
Rantala, Henrik
2023
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305105552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305105552
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen hybridiuhkia Euroopan unionin (EU) näkökulmasta sen keskeisimmissä hybridiuhkien torjuntaa käsittelevissä asiakirjoissa. Hybridiuhat ovat joko valtiollisen tai ei-valtiollisen toimijan koordinoitua ja synkronoitua haittaavaan vaikutukseen pyrkivää toimintaa. Näissä toimissa nähdään yhdistyvän tavanomaisia ja epätavanomaisia keinoja, joilla pyritään vaikuttamaan demokraattisen valtion toimiin esimerkiksi luomalla epäselvyyttä kohdemaan tai -alueen yhteiskunnassa. Tutkielmani primääriaineisto koostuu EU:n asiakirjoista, joissa käsitellään kuinka EU:n tulisi puolustautua hybridiuhkia vastaan. Kutsun näiden asiakirjojen kokonaisuutta tässä tutkielmassa EU:n hybridiuhkien torjuntamalliksi. Tarkastelen etenkin tässä torjuntamallissa ilmentyviä EU:n identiteettejä ja intressejä ja sitä, kuinka asiakirjoissa on käsitelty hybridiuhkia EU:ta kohtaan muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Työni tarkoituksena on selvittää, miten EU:n identiteetit ja intressit näyttäytyvät EU:n hybridiuhkien torjuntamallissa ja kuinka erityisesti Venäjän rooli hybridiuhkien luojana on käsitelty tässä kontekstissa.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Alexander Wendtin konstruktivistinen teoria eli wendtiläinen konstruktivistinen lähestymistapa kansainväliseen järjestelmään. Wendt määrittää toimijoiden identiteettien ja intressien vaikuttavan siihen, minkälaisena ympäröivä toimintaympäristö ja todellisuus nähdään. Hän korostaa etenkin sitä, että toimijan identiteetit muodostavat tämän intressit ja toiminnat kansainvälisessä järjestelmässä. Tutkielmani tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi, jolla analysoin EU:n hybridiuhkien torjuntamallia. Hyödynnän analyysissani erityisesti Norman Faircloughin määrittelemää kolmiulotteista mallia toiminnasta, identifikaatiosta ja representaatiosta, jonka perusteella tarkastelen, minkälaisilla diskursseilla EU on pyrkinyt rakentamaan toimia hybridiuhkien torjumiseksi.
Tutkielmani diskurssianalyysin pohjalta voidaan havaita, että hybridiuhkien torjuntamallissa EU:lla on vahva intressi näyttäytyä Euroopassa merkittävänä turvallisuustoimijana, joka suojelee sen omaa normatiivista arvopohjaa eli identiteettiä sitä uhkaavilta toimijoilta, kuten Venäjältä. Varsinkin EU demokraattisten arvojen suojelijana ja turvallisuuden takaajana Euroopassa, korostuvat dominoivina diskursseina. EU:n normatiivinen identifikaatio voidaan nähdä toimivan merkittävänä osana sen intressiä toimia vahvana turvallisuustoimijana ja hybridiuhkien torjujana Euroopassa. Vaikka EU ylläpitää itsestään kuvaa sodanvastaisena toimijana, voidaan torjuntamallia havainnoimalla huomata, että EU korostaa myös perinteisempiä turvallisuusintressejä omassa kielenkäytössään. Vaikka EU:n ymmärrys hybridiuhista on rakentunut merkittävästi vastauksena Venäjän koettuun käyttäytymiseen, EU viittaa Venäjään uhkadiskurssina paljolti epäsuorasti. Tämän voidaan nähdä ilmentävän EU:n jäsenvaltioiden eriäviä käsityksiä hybridiuhkien vakavuudesta ja Venäjästä hybridiuhkien luojana.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Alexander Wendtin konstruktivistinen teoria eli wendtiläinen konstruktivistinen lähestymistapa kansainväliseen järjestelmään. Wendt määrittää toimijoiden identiteettien ja intressien vaikuttavan siihen, minkälaisena ympäröivä toimintaympäristö ja todellisuus nähdään. Hän korostaa etenkin sitä, että toimijan identiteetit muodostavat tämän intressit ja toiminnat kansainvälisessä järjestelmässä. Tutkielmani tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi, jolla analysoin EU:n hybridiuhkien torjuntamallia. Hyödynnän analyysissani erityisesti Norman Faircloughin määrittelemää kolmiulotteista mallia toiminnasta, identifikaatiosta ja representaatiosta, jonka perusteella tarkastelen, minkälaisilla diskursseilla EU on pyrkinyt rakentamaan toimia hybridiuhkien torjumiseksi.
Tutkielmani diskurssianalyysin pohjalta voidaan havaita, että hybridiuhkien torjuntamallissa EU:lla on vahva intressi näyttäytyä Euroopassa merkittävänä turvallisuustoimijana, joka suojelee sen omaa normatiivista arvopohjaa eli identiteettiä sitä uhkaavilta toimijoilta, kuten Venäjältä. Varsinkin EU demokraattisten arvojen suojelijana ja turvallisuuden takaajana Euroopassa, korostuvat dominoivina diskursseina. EU:n normatiivinen identifikaatio voidaan nähdä toimivan merkittävänä osana sen intressiä toimia vahvana turvallisuustoimijana ja hybridiuhkien torjujana Euroopassa. Vaikka EU ylläpitää itsestään kuvaa sodanvastaisena toimijana, voidaan torjuntamallia havainnoimalla huomata, että EU korostaa myös perinteisempiä turvallisuusintressejä omassa kielenkäytössään. Vaikka EU:n ymmärrys hybridiuhista on rakentunut merkittävästi vastauksena Venäjän koettuun käyttäytymiseen, EU viittaa Venäjään uhkadiskurssina paljolti epäsuorasti. Tämän voidaan nähdä ilmentävän EU:n jäsenvaltioiden eriäviä käsityksiä hybridiuhkien vakavuudesta ja Venäjästä hybridiuhkien luojana.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]