Atypical Endocervical Cells in Pap Smears : Diagnostic Challenges and the Role of HPV Primary Screening
Pulkkinen, Johanna (2023)
Pulkkinen, Johanna
Tampere University
2023
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2862-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2862-7
Tiivistelmä
Maailmanlaajuisesti kohdunkaulasyöpä on naisten neljänneksi yleisin syöpä. Naisten syöpäkuolemien aiheuttajana kohdunkaulasyöpä on kolmanneksi yleisin.
Mikroskooppisesti kohdunkaulasyöpä koostuu kahdesta eri syöpätyypistä, levyepiteelisolusyövästä ja lieriöepiteelisolusyövästä. Näistä levyepiteelisolusyöpä on selvästi yleisempi. Viime vuosikymmenten aikana lieriöepiteelisolusyöpien kokonaismäärä, sekä määrä suhteessa levyepiteelisolusyöpien määrään, on kasvanut etenkin korkean elintason maissa.
Enemmistö aiemmista kohdunkaulasyöpätutkimuksista käsittelee levyepiteelisolusyöpää ja sen esiastemuutoksia. Tässä väitöskirjatutkimuksessa keskityimme lieriöepiteelisolusyöpään ja sen esiastemuutokseen, in situ- tasoiseen lieriöepiteelisolusyöpään. Tutkimme irtosolunäytteistä lieriöepiteelisolusyöpää ja sen esiastemuutosta ennustavia solupiirteitä sekä solupiirteitä, jotka johtavat diagnostisiin virhetulkintoihin. Lisäksi tutkimme irtosolunäytteisiin perustuvan diagnostiikan toistettavuutta sekä HPV-perusteista kohdunkaulasyöpäseulontaa lieriöepiteelisolumuutosten näkökulmasta.
Totesimme, että enemmistö lieriöepiteelisoluperäisiksi tulkituista irtosolunäytteiden muutoksista on puhtaasti levyepiteelisolusyövän esiastemuutoksista aiheutuneita. Irtosolunäytteissä samanaikaisesti esiintyneet paaluaitamaisesti järjestäytyneet solujen tumat solukasojen reunoilla, kooltaan ja muodoltaan huomattavan vaihtelevat solujen tumat sekä yksittäisten poikkeavien solujen puuttuminen, ennustavat lieriöepiteelisolusyövän ja sen esiastemuutoksen löytymistä kudosnäytteestä.
Vaikea-asteisimpiin irtosolumuutoksiin liittyvien diagnoosien toistettavuus on kohtalaista tasoa. Lieviin solumuutoksiin liittyvien diagnoosien toistettavuus on matala-asteisempaa. Samoin arvioitaessa lieriösoluperäisten solupoikkeavuuksien erottamista levyepiteelisoluperäisistä solupoikkeavuuksista, irtosolunäytteiden diagnoosien toistettavuus on matala-asteisesta.
Niissä lieriöepiteelisolusyöpää tai sen esiastemuutosta edustavissa irtosolunäytteissä, joissa yhteisymmärrys solujen pahanlaatuisuudesta ja lieriöepiteliaalisesta alkuperästä on hyvä, tavallisimpia solupiirteitä ovat huomattava tumakoon kasvu sekä huomattava tuman koon ja tuman muodon vaihtelu.
Vastaavasti näytteissä, jossa solujen luonteesta ja alkuperästä ei synny yhteisymmärrystä, tavallisimpia solupiirteitä ovat hajoamiseen liittyvät solumuutokset sekä tumakoon kasvun puuttuminen.
Levyepiteelimetaplasia, merkittävä sekasoluinen tulehdus, tubaalinen metaplasia ja mikroglandulaarinen hyperplasia ovat yleisimpiä hyvänlaatuisia muutoksia, jotka irtosolunäytteissä johtavat virheelliseen lieriöepiteelisolupoikkeavuuden tulkintaan. Solupiirteitä, jotka parhaiten erottelevat hyvänlaatuisiin muutoksiin liittyvät lieriöepiteelisolupoikkeavuudet pahanlaatuisiin muutoksiin liittyvistä lieriöepiteelisolupoikkeavuuksista ovat tumien ruuhkautumisen puuttuminen sekä solun hajoamiseen liittyvien muutosten puuttuminen.
Ainuttakaan pahanlaatuista muutosta ei löytynyt aineistomme potilailta, joilla oli negatiivinen HPV- testitulos sekä irtosolunäytteessä lieriöepiteelisolupoikkeavuus. HPV- seulonnassa yksi HPV- negatiivinen, gastrista alatyyppia oleva lieriöepiteelisolusyöpä jäi löytymättä neljän peräkkäisen vuoden seulontaikäisten naisten aineistossa.
Mikroskooppisesti kohdunkaulasyöpä koostuu kahdesta eri syöpätyypistä, levyepiteelisolusyövästä ja lieriöepiteelisolusyövästä. Näistä levyepiteelisolusyöpä on selvästi yleisempi. Viime vuosikymmenten aikana lieriöepiteelisolusyöpien kokonaismäärä, sekä määrä suhteessa levyepiteelisolusyöpien määrään, on kasvanut etenkin korkean elintason maissa.
Enemmistö aiemmista kohdunkaulasyöpätutkimuksista käsittelee levyepiteelisolusyöpää ja sen esiastemuutoksia. Tässä väitöskirjatutkimuksessa keskityimme lieriöepiteelisolusyöpään ja sen esiastemuutokseen, in situ- tasoiseen lieriöepiteelisolusyöpään. Tutkimme irtosolunäytteistä lieriöepiteelisolusyöpää ja sen esiastemuutosta ennustavia solupiirteitä sekä solupiirteitä, jotka johtavat diagnostisiin virhetulkintoihin. Lisäksi tutkimme irtosolunäytteisiin perustuvan diagnostiikan toistettavuutta sekä HPV-perusteista kohdunkaulasyöpäseulontaa lieriöepiteelisolumuutosten näkökulmasta.
Totesimme, että enemmistö lieriöepiteelisoluperäisiksi tulkituista irtosolunäytteiden muutoksista on puhtaasti levyepiteelisolusyövän esiastemuutoksista aiheutuneita. Irtosolunäytteissä samanaikaisesti esiintyneet paaluaitamaisesti järjestäytyneet solujen tumat solukasojen reunoilla, kooltaan ja muodoltaan huomattavan vaihtelevat solujen tumat sekä yksittäisten poikkeavien solujen puuttuminen, ennustavat lieriöepiteelisolusyövän ja sen esiastemuutoksen löytymistä kudosnäytteestä.
Vaikea-asteisimpiin irtosolumuutoksiin liittyvien diagnoosien toistettavuus on kohtalaista tasoa. Lieviin solumuutoksiin liittyvien diagnoosien toistettavuus on matala-asteisempaa. Samoin arvioitaessa lieriösoluperäisten solupoikkeavuuksien erottamista levyepiteelisoluperäisistä solupoikkeavuuksista, irtosolunäytteiden diagnoosien toistettavuus on matala-asteisesta.
Niissä lieriöepiteelisolusyöpää tai sen esiastemuutosta edustavissa irtosolunäytteissä, joissa yhteisymmärrys solujen pahanlaatuisuudesta ja lieriöepiteliaalisesta alkuperästä on hyvä, tavallisimpia solupiirteitä ovat huomattava tumakoon kasvu sekä huomattava tuman koon ja tuman muodon vaihtelu.
Vastaavasti näytteissä, jossa solujen luonteesta ja alkuperästä ei synny yhteisymmärrystä, tavallisimpia solupiirteitä ovat hajoamiseen liittyvät solumuutokset sekä tumakoon kasvun puuttuminen.
Levyepiteelimetaplasia, merkittävä sekasoluinen tulehdus, tubaalinen metaplasia ja mikroglandulaarinen hyperplasia ovat yleisimpiä hyvänlaatuisia muutoksia, jotka irtosolunäytteissä johtavat virheelliseen lieriöepiteelisolupoikkeavuuden tulkintaan. Solupiirteitä, jotka parhaiten erottelevat hyvänlaatuisiin muutoksiin liittyvät lieriöepiteelisolupoikkeavuudet pahanlaatuisiin muutoksiin liittyvistä lieriöepiteelisolupoikkeavuuksista ovat tumien ruuhkautumisen puuttuminen sekä solun hajoamiseen liittyvien muutosten puuttuminen.
Ainuttakaan pahanlaatuista muutosta ei löytynyt aineistomme potilailta, joilla oli negatiivinen HPV- testitulos sekä irtosolunäytteessä lieriöepiteelisolupoikkeavuus. HPV- seulonnassa yksi HPV- negatiivinen, gastrista alatyyppia oleva lieriöepiteelisolusyöpä jäi löytymättä neljän peräkkäisen vuoden seulontaikäisten naisten aineistossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]