Strategic Communication and Translation Strategies in Multinational Corporations : Translating Corporate Discources from Headquarters to Subsidiary Units

Abstract

The aim of this thesis was to analyze and compare strategic corporate statements produced and translated for the purposes of John Deere, US and John Deere, Finland. The aim was to investigate what translation strategies were utilized during the translation processes and what types of changes in the communicated meaning and on the emphasis on the text would occur with the utilization of each of these strategies. Since the corporate statements and value communication contain valuable information on the company and its objectives, meaning shifts during the translation process may result in texts that no longer communicate the intended meaning in a target culture. In an organizational context, this may influence the organization on multiple levels. Different interpretations of the corporate objectives and codes of conduct may influence how employees and other stakeholders view the company’s legitimacy. This affects the public image of the corporation. The study was limited to texts acquired from publicly available websites of John Deere, US and John Deere, Finland, and cannot therefore be seen as a valid example of the translation practices across the Deere & Co. The data consisted of the text excerpts that were retrieved from the web pages of John Deere, US and John Deere, Finland. The retrieved texts contained strategic information of the corporate objectives combined with the value statements that are utilized as a strategic tool in corporations. The method utilized in the analysis was a comparative qualitative content analysis, which is an inductive method. The theoretical frame for the study consisted of the translation strategies developed by Janssens et al. (2004). The chosen translations were categorized into mechanical, cultural, and political categories of translation, using the frame developed by Janssens et al. The back translation method was utilized when categorizing the texts and when comparing the source text and the target text to each other in terms of sentence structures and the content of the texts. Corporate communication was addressed from several angles: linguistic diversity in the corporations was addressed through the classification of Aichorn and Puck (2017) and corporate profile discourses were discussed in the light of the work of Wang et al. (2023) and others. Organizational legitimacy, diversity statements and value communication in the multinational corporation were analysed by using the previous work of Sing and Point (2009), Brummette and Zoch (2016), and Schrøder (2022), amongst others. The main findings of the study were that John Deere, Finland employed all the selected three categories of translation. The mechanical perspective of translation was utilized in the sections which related to themes of innovation and higher purpose. These text excerpts contained some typos and complicated Finnish sentence structures and were translated by utilizing a source-oriented target model of translation, which often fails to render the attached meanings of the source text to a target culture. The study concluded to similar results. The cultural perspective contained localization and explicitation of the source text that was achieved by omissions and additions of the content. This resulted in changes in the sentence structures and changes in the emphasis and markedness of the text. The political translation strategy was employed in relation to the themes of diversity and equity. Equity was totally omitted from the target text and diversity was given another interpretation than in the source text. This resulted in statements that cannot be seen as a “diversity statements” as it is understood in strategic communication.

Kandidaatintutkielmassani analysoin ja vertailin John Deeren Yhdysvaltojen ja Suomen tytäryhtiön strategisia verkkotekstejä, jotka on laadittu ja käännetty yrityksen viestinnällisiin tarkoituksiin. Tavoitteena oli analysoida, mihin Janssensin ym. määrittämiin kääntämisen strategisiin luokkiin käännetyt tekstit sijoittuvat ja miten eri käännösstrategiat vaikuttivat teksteistä välittyviin merkityksiin ja teksteissä painotettuihin teemoihin. Tutkimuksessa käytettiin verkkoaineistoa, joka valittiin John Deeren Yhdysvaltojen pääkonttorin ja Suomen tytäryhtiön internetsivuilta. Tutkimusta varten kerätyt tekstinäytteet sisälsivät strategista informaatiota koskien yrityksen toimintaa ja tavoitteita sekä strategisen johtamisen työkaluina käytettäviä arvolauselmia. Analyysimenetelmänä toimi induktiivinen vertaileva laadullinen sisällönanalyysi. Käännösstrategioiden luokittelu pohjautui Janssensin ym. (2004) kehittämään mallinnukseen, jossa yrityskäännökset luokitellaan mekaaniseen, kulttuuriseen tai poliittisen käännöskategoriaan sen mukaan, millaiseen kielikäsitykseen yrityksen käännösstrategiat pohjautuvat. Tutkimuksessa valitut tekstiesimerkit luokiteltiin edellä mainittuihin kategorioihin ja yrityksen viestintää analysoitiin näiden tekstien kautta useasta eri näkökulmasta. Kohdeteksti takaisinkäännettiin analyysin alkuvaiheessa. Tämä mahdollisti tekstien sijoittamisen eri käännöskategorioihin. Edellä mainittu prosessi mahdollisti myös lähde- ja kohdetekstin tarkan vertailun lause- ja merkitystasolla. Monikansallisten yritysten kielellistä monimuotoisuutta tutkimuksessa lähestyttiin Aichornin ja Puckin (2017) viitekehyksestä käsin. Yritysprofiileihin liittyviä diskursseja käsiteltiin Wangin ym. (2023) luomalla analyysikehikolla sekä muiden tutkimusartikkelien valossa. Organisaatioiden legitimiteettiä, monimuotoisuuslauselmia sekä muuta arvoviestintää analysoitiin Singin ja Pointin (2009), Brummetten ja Zochin (2016) sekä Schrøderin (2022) julkaisemien tutkimustuloksien valossa. Tutkimus osoitti, että John Deeren Suomen tytäryhtiön tekstinäytteet jakautuivat kaikkiin kääntämisen kategorioihin. Mekaaniseen käännösluokkaan sijoittuvia tekstejä löytyi osioista, joissa käsiteltiin innovaatiota ja yhtiön korkeampaa tarkoitusta. Nämä tekstit sisälsivät virheellisiä taivutusmuotoja sekä lauserakenteita, joita ei voida pitää tyypillisimpinä esimerkkeinä suomen kielen lauserakenteista. Näissä esimerkeissä lähdetekstiin liitetyt muut merkitykset eivät välittyneet kohdetekstiin. Kulttuuriseen kategoriaan sijoittuneet käännökset sisälsivät tekstin lokalisaatiota ja eksplikointia. Lähdetekstistä joko poistettiin osia tai siihen lisättiin uusia elementtejä. Tämän seurauksena lauserakenteet kokivat muutoksia ja tekstissä painotettiin eri elementtejä verrattuna alkuperäiseen lähdetekstiin. Tekstien sisältöjen voidaan katsoa muuttuneen käännösvaiheessa, jolloin tekstin käsittelemä aihepiiri joko muuttui tai laajeni suhteessa lähdetekstiin. Ainoat poliittiseen kategoriaan sijoittuneet käännökset käsittelivät monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä teemoja. Tasa-arvo oli kääntäessä poistettu tekstistä kokonaan ja samalla monimuotoisuus määritettiin käsittämään eri asioita kuin lähdetekstissä. Tekstin strateginen olemus monimuotoisuutta viestivänä tekstinä katosi, eikä tekstin sisällön voida katsoa viestivän tasa-arvolausekkeille tyypillistä sisältöä. Täten teksti ei toimi strategisen viestinnän työkaluna käännöksen tuottamien muutosten jälkeen.