Ihmisoikeuksista viestiminen organisaatioiden sosiaalisissa medioissa : Tapaustutkimus oikeusministeriöstä ja Amnesty Internationalin Suomen osastosta
Jarkko, Roosa; Riikonen, Ella (2023)
Jarkko, Roosa
Riikonen, Ella
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085445
Tiivistelmä
Tämä tutkimus kandidaatin tutkielma käsittelee sitä, kuinka kaksi yhteiskunnallisesti merkittävää mutta keskenään eri taustaista organisaatiota viestii ihmisoikeuksista sosiaalisten medioiden tileillään. Tarkasteltavat organisaatiot ovat julkishallinnollinen oikeusministeriö ja riippumaton Amnesty Internationalin Suomen osasto. Olemme kiinnostuneita siitä, minkälaisia teemoja viestinnässä käsitellään, minkälaisia vaikuttamisen keinoja siinä esiintyy ja kuinka hyvin viestintä tavoittaa yleisöä. Vastaavanlaista, ihmisoikeuksia tarkastelevaa tutkimusta ei ole tehty aiemmin viestinnällisestä näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten ihmisoikeusteemoja käsitellään julkisessa viestinnässä.
Analysoimme jo olemassa olevaa sisältöä organisaatioiden Instagram- ja Twitter-tileiltä aikaväliltä touko-marraskuu 2022. Tutkimusaineistossa on yhteensä 50 julkaisua, jotka jakautuvat määrällisesti puoliksi organisaatioiden välillä. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi. Pääaineistomme käsittelee saamelaisiin sekä seksuaaliseen häirintään liittyviä julkaisuja. Aineistoa on analysoitu ensin median ilmaisuvoimaisuuden teorian välineillä tarkastellen niiden affordansseja, sitten Aristoteleen retoriikan kautta ja lopuksi teemakokonaisuuksittain Burken pentadilla.
Johtopäätöksemme on, että organisaatioilta löytyy viestinnällisiä eroja teemojen ajankohtaisuudessa, tiedon määrässä ja julkaisuaktiivisuudessa, vaikuttamisen keinoissa sekä läheisyydessä kohdeyleisöön. Tutkimuksen merkittävin löydös on se, että organisaation kytkökset vaikuttavat paikoittain hyvinkin vahvasti siihen, miten ja mistä ihmisoikeusteemoista julkisesti viestitään. Tämä näkyy siinä, että Amnesty kampanjoi aktiivisesti lakialoitteiden puolesta, mutta oikeusministeriö ei ota kantaa yhteiskunnallisesti puhuttaviin lakialoitteisiin ennen kuin ne on hyväksytty käsittelyyn.
Analysoimme jo olemassa olevaa sisältöä organisaatioiden Instagram- ja Twitter-tileiltä aikaväliltä touko-marraskuu 2022. Tutkimusaineistossa on yhteensä 50 julkaisua, jotka jakautuvat määrällisesti puoliksi organisaatioiden välillä. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi. Pääaineistomme käsittelee saamelaisiin sekä seksuaaliseen häirintään liittyviä julkaisuja. Aineistoa on analysoitu ensin median ilmaisuvoimaisuuden teorian välineillä tarkastellen niiden affordansseja, sitten Aristoteleen retoriikan kautta ja lopuksi teemakokonaisuuksittain Burken pentadilla.
Johtopäätöksemme on, että organisaatioilta löytyy viestinnällisiä eroja teemojen ajankohtaisuudessa, tiedon määrässä ja julkaisuaktiivisuudessa, vaikuttamisen keinoissa sekä läheisyydessä kohdeyleisöön. Tutkimuksen merkittävin löydös on se, että organisaation kytkökset vaikuttavat paikoittain hyvinkin vahvasti siihen, miten ja mistä ihmisoikeusteemoista julkisesti viestitään. Tämä näkyy siinä, että Amnesty kampanjoi aktiivisesti lakialoitteiden puolesta, mutta oikeusministeriö ei ota kantaa yhteiskunnallisesti puhuttaviin lakialoitteisiin ennen kuin ne on hyväksytty käsittelyyn.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8683]