Subverting Expectations: An Analysis of Gender Stereotypes and Character Archetypes in The Darkest Part of the Forest by Holly Black

Abstract

The purpose of this thesis is to examine the portrayal of gender stereotypes and character archetypes in Holly Black’s young adult fantasy novel The Darkest Part of the Forest which has various fairy tale elements. This thesis will analyze how the characters differ from traditional fairy tale conventions. The focus will be on both male and female characters and how they are conveyed in terms of gender. Additionally, the thesis will examine how traditional fairy tale archetypes are portrayed in the novel, how they are gendered and how the relationships between the characters are portrayed.

The theory section includes theories on gender stereotypes in the fairy tale genre. As Jorgensen states, men are stereotypically described as active, strong and more violent than women. Additionally, men’s appearance is emphasized less than women’s and they are portrayed as more three-dimensional characters. Women are stereotypically objects of male desire. Women’s appearance is also emphasized more than men’s and is connected to morality. While beautiful women are deemed as good, unattractive women are deemed as wicked. Additionally, men’s monstrous behavior is often projected onto women who are then vilified. The thesis utilizes mainly Propp’s theory on character archetypes and criticism on characterization and stereotypes by Tatar, Ashliman and Seifert. The most prevalent archetypes in the analysis are the hero, the villain and the princess and her father. The analysis consists of three parts: the first one analyses how men’s bodies are depicted, the second one analyzes women’s bodies, and the third part focuses on character archetypes.

The results of the analysis show that the novel subverts traditional depictions of gender and does not portray women or men according to stereotypes. While the male characters are active and three-dimensional, their attractiveness is emphasized more than it is with the female characters. Men in the novel also behave in violent ways and are treated violently, but surprisingly some of the violence is self-inflicted. Additionally, female characters are also depicted in unconventional ways. Their appearance is not emphasized nor connected to morality. They are also allowed to be active and have agency without being vilified. The characters are also assigned unconventional archetypes, for example the princess archetype is assigned to a male character. Additionally, the father is depicted as an evil figure which is the opposite of a traditional father who is a noble figure. The relationships between characters are not solely heteronormative and they do not follow traditional archetypal patterns. Overall, The Darkest Part of the Forest offers a more flexible view on how gender and archetypes can be constructed within the fairy tale genre.

Tutkielman tarkoituksena on tutkia sukupuolistereotypioita ja henkilöhahmojen arkkityyppejä Holly Blackin nuorille aikuisille suunnatussa fantasiaromaanissa The Darkest Part of the Forest, jossa on satujen ominaispiirteitä. Tutkielmassa tarkastellaan, miten henkilöhahmot eroavat perinteisten satujen konventioista. Pääasiallisena tutkimuskohteena on se, miten mies- ja naishahmojen sukupuolta kuvataan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten romaanissa kuvataan perinteisiä satujen arkkityyppejä ja hahmojen välisiä suhteita.

Tutkielman teoreettinen osio sisältää teorioita satujen sukupuolistereotyypeistä. Kuten Jorgensen toteaa, miehiä kuvataan stereotyyppisesti aktiivisina, vahvoina ja väkivaltaisempina kuin naisia. Lisäksi miesten ulkonäköä korostetaan vähemmän kuin naisten ulkonäköä ja heidät esitetään moniulotteisempina hahmoina. Naiset ovat stereotyyppisesti miehen halun kohteita, heidän ulkonäköään korostetaan enemmän kuin miesten ja se yhdistetään usein moraalisuuteen. Kauniita naisia pidetään hyvinä, kun taas epämiellyttävän näköisiä naisia pidetään pahoina. Lisäksi miesten hirviömäinen käytös heijastetaan usein naisiin, mikä tekee heistä halveksunnan kohteen. Arkkityyppien tutkimiseen käytetään pääasiassa Proppin teoriaa hahmojen arkkityypeistä ja hahmojen kuvaamiseen ja stereotyyppeihin liittyviä lähteitä Tatarilta, Ashlimanilta ja Seifertiltä. Olennaisimmat arkkityypit, joita analysoidaan ovat sankari, vastustaja sekä prinsessa ja hänen isänsä. Analyysi jakautuu kolmeen osioon, joista ensimmäisessä tarkastellaan miesten kehoja. Toisessa osiossa tutkitaan naisten kehoja ja kolmannessa osiossa keskitytään hahmojen arkkityyppeihin.

Tutkielmassa todetaan, että romaani muuttaa perinteistä käsitystä sukupuolesta, eikä se kuvaile naisia tai miehiä stereotyyppisesti. Vaikka mieshahmot ovat aktiivisia ja moniulotteisia, heidän ulkonäköään korostetaan enemmän kuin naishahmojen. Mieshahmot ovat väkivaltaisia ja kohtaavat väkivaltaa, mutta yllättäen osa tästä on itseaiheutettua. Lisäksi naishahmoja kuvataan epätavanomaisesti. Heidän ulkonäköänsä ei korosteta eikä se ole yhteydessä moraalisuuteen. Naiset pystyvät olemaan aktiivisia ilman että heidän toimijuuttaan halveksutaan. Henkilöhahmot myös edustavat epätavanomaisia arkkityyppejä, kuten esimerkiksi prinsessa, joka onkin mieshahmo. Lisäksi isä on kuvattu pahana, mikä on perinteisen isän vastakohta. Kaikki hahmojen väliset suhteet eivät ole heteronormatiivisia eivätkä noudata perinteisten arkkityyppien kaavoja. Analyysi osoittaa, että romaani tarjoaa joustavamman kuvan siitä, miten sukupuolta sekä arkkityyppejä voidaan kuvata saduissa.