Helsingin pörssiyhtiöiden ohjeistukset ja niiden toteutuminen vuonna 2022
Hyvärinen, Jere (2023)
Hyvärinen, Jere
2023
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305095513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305095513
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka moni suomalainen pörssiyhtiö ohjeistaa määrällisesti sekä miten nämä ohjeistukset ovat toteutuneet. Määrällistä ohjeistamista ja ohjeistuksien toteutumista tutkitaan toimialoittain sekä yhtiökoon mukaan. Ohjeistuksella tarkoitetaan arviota kirjanpitovelvollisen todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Ohjeistus on osa toimintakertomusta, joka julkisen osakeyhtiön on liitettävä tilinpäätökseen. Pörssiyhtiöiden erilaiset sidosryhmät ovat erityisen kiinnostuneita yhtiön tulevaisuuteen liittyvästä informaatiosta, ja ohjeistus on yksi harvoista tulevaisuusinformaatioista tilinpäätösraportoinnissa. Ohjeistuksien toteutumista tutkimalla saadaan lisätietoa siitä, kuinka hyvin ohjeistuksiin voidaan luottaa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona toimi sekundääriaineisto, joka kerättiin tutkittavien pörssiyhtiöiden toimintakertomuksista sekä muista raporteista. Tutkimus rajautui tutkimaan suomalaisten pörssiyhtiöiden vuoden 2022 määrällistä ohjeistamista sekä näiden ohjeistuksien toteutumista. Tutkimusaineistosta muodostettiin havaintomatriisi, sille tehtiin kuvailevaa analyysiä sekä suoritettiin ristiintaulukointi.
Tutkimuksen taustateoria koostui agenttiteoriasta sekä sidosryhmäteoriasta, joiden avulla ohjeistuksen sisältöä, merkitystä ja mahdollisia puutteita pyrittiin selittämään. Agenttiteoriaan liittyy informaation epäsymmetrisyys, joka saattaa näkyä myös ohjeistuksissa piilotettuna informaationa. Sidosryhmäjohtaminen voidaan nähdä prosessina, jossa sovitetaan yhteen yritysjohdon omia tavoitteita ja sidosryhmien vaatimuksia. Sijoittajaviestintä on yksi merkittävä osa sidosryhmäjohtamista. Tutkimusta taustoitettiin aiheeseen liittyvällä lainsäädännöllä.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että 126 yhtiötä 183:sta tutkitusta yhtiöstä on antanut määrällisen ohjeistuksen. Määrällisen ohjeistuksen antaneista yhtiöistä ohjeistuksen saavutti 63,5 %. Toimialoista määrällinen ohjeistus toteutui parhaiten perusteollisuuden sekä yleishyödyllisten palveluiden toimialoilla. Molemmissa toimialoissa kaikki määrälliset ohjeistukset toteutuivat. Huonoiten määrällinen ohjeistus toteutui kulutushyödykkeissä, jossa vain puolet määrällisistä ohjeistuksista toteutui. Yhtiökoon mukaan tutkittuna määrällisen ohjeistuksen saavutti parhaiten Large Cap yhtiöt, joista 73,9 % saavutti ohjeistuksen. Huonoiten ohjeistukset toteutuivat Small Cap yhtiöillä, joista 58,5 % saavutti ohjeistuksen.
Toimialojen väliltä löytyi merkittäviä eroja ohjeistamisessa sekä siinä, kuinka ohjeistukset ovat toteutuneet. Yhtiökokojen väliltä eroja löytyi ohjeistuksien antamisesta ja niiden toteutumisesta, mutta erot olivat pienempiä. Monet suuret yhtiöt ohjeistivat ainoastaan tulevaa kvartaalia. Suuri osa yhtiöistä jättää kokonaan hyödyntämättä mahdollisuuden pienentää epäsymmetristä informaatiota johdon ja sidosryhmien välillä jättämällä ohjeistamatta määrällisesti.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona toimi sekundääriaineisto, joka kerättiin tutkittavien pörssiyhtiöiden toimintakertomuksista sekä muista raporteista. Tutkimus rajautui tutkimaan suomalaisten pörssiyhtiöiden vuoden 2022 määrällistä ohjeistamista sekä näiden ohjeistuksien toteutumista. Tutkimusaineistosta muodostettiin havaintomatriisi, sille tehtiin kuvailevaa analyysiä sekä suoritettiin ristiintaulukointi.
Tutkimuksen taustateoria koostui agenttiteoriasta sekä sidosryhmäteoriasta, joiden avulla ohjeistuksen sisältöä, merkitystä ja mahdollisia puutteita pyrittiin selittämään. Agenttiteoriaan liittyy informaation epäsymmetrisyys, joka saattaa näkyä myös ohjeistuksissa piilotettuna informaationa. Sidosryhmäjohtaminen voidaan nähdä prosessina, jossa sovitetaan yhteen yritysjohdon omia tavoitteita ja sidosryhmien vaatimuksia. Sijoittajaviestintä on yksi merkittävä osa sidosryhmäjohtamista. Tutkimusta taustoitettiin aiheeseen liittyvällä lainsäädännöllä.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että 126 yhtiötä 183:sta tutkitusta yhtiöstä on antanut määrällisen ohjeistuksen. Määrällisen ohjeistuksen antaneista yhtiöistä ohjeistuksen saavutti 63,5 %. Toimialoista määrällinen ohjeistus toteutui parhaiten perusteollisuuden sekä yleishyödyllisten palveluiden toimialoilla. Molemmissa toimialoissa kaikki määrälliset ohjeistukset toteutuivat. Huonoiten määrällinen ohjeistus toteutui kulutushyödykkeissä, jossa vain puolet määrällisistä ohjeistuksista toteutui. Yhtiökoon mukaan tutkittuna määrällisen ohjeistuksen saavutti parhaiten Large Cap yhtiöt, joista 73,9 % saavutti ohjeistuksen. Huonoiten ohjeistukset toteutuivat Small Cap yhtiöillä, joista 58,5 % saavutti ohjeistuksen.
Toimialojen väliltä löytyi merkittäviä eroja ohjeistamisessa sekä siinä, kuinka ohjeistukset ovat toteutuneet. Yhtiökokojen väliltä eroja löytyi ohjeistuksien antamisesta ja niiden toteutumisesta, mutta erot olivat pienempiä. Monet suuret yhtiöt ohjeistivat ainoastaan tulevaa kvartaalia. Suuri osa yhtiöistä jättää kokonaan hyödyntämättä mahdollisuuden pienentää epäsymmetristä informaatiota johdon ja sidosryhmien välillä jättämällä ohjeistamatta määrällisesti.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]