Suomen kieli Ruijassa: Käsityksiä suomen kielen opetuksesta Pohjois-Norjassa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomi toisena kielenä -opetusta Pohjois-Norjassa. Kveenijärjestöt ovat ajaneet suomen kielen opetusta toisena kielenä, ja tämä opetus otettiin osaksi opetussuunnitelmaa Tromssan ja Finnmarkin lääneissä viime vuosituhannen lopulla. Pohjois-Norjassa on ollut pulaa opetusmateriaaleista ja opetusjärjestelyt ovat opiskelijoiden näkökulmasta hankalia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia käsityksiä pohjoisnorjalalaisilla suomenoppijoilla on saamastaan suomen kielen opetuksesta, ja millaisena nämä informantit näkevät suomen kielen käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa. Aineistona on puolistrukturoidut haastattelut, jotka kerättiin keväällä 2023. Informantteja on yhteensä viisi. Tutkimus pohjaa kieli-ideologioiden ja etenkin kielikäsitysten tutkimukseen.Tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen siten, että analyysissa aineistoa käsitellään yksi teema kerrallaan. Tutkimus osoittaa, että suomea opiskelee Pohjois-Norjassa taustoiltaan kolme erilaista ryhmää: kveenitaustaiset, suomalaistaustaiset sekä täysin norjankielisen taustan omaavat oppilaat. Opettajia pidetään ammattitaitoisina ja kannustavina, ja läheisten asenne suomen opetukseen osallistumista kohtaan on myönteistä. Oppikirjat ovat kuitenkin monesti tarkoitettu käytettäviksi toisenlaisessa kontekstissa, ja opetuksen järjestäminen on toteutettu siten, että opiskelijoiden koulupäivät pitkittyvät. Periaatteessa suomen kielen opetukseen toisena kielenä saisivat osallistua vain kveeni- ja suomalaistautaiset oppilaat, mutta todellisuudessa näin ei ole. Suomi toisena kielenä -opetus pitäisi aloittaa ensimmäisellä luokalla, mutta ryhmiin otetaan uusia oppilaita myöhemminkin. Nämä seikat johtavat siihen, että samassa opetusryhmässä voi olla eri tasoisia oppijoita.