Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kollageenin hyödyntäminen kirurgisissa ompeleissa

Ukkonen, Maria (2023)

 
Avaa tiedosto
UkkonenMaria.pdf (482.3Kt)
Lataukset: 



Ukkonen, Maria
2023

Teknisten tieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-22
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085446
Tiivistelmä
Kollageeni muodostaa 25 % ihmiskehon proteiineista. Sitä on esimerkiksi luissa, ihossa, rustossa, nivelsiteissä ja jänteissä. Se vastaa kudosten elastisuudesta, vahvuudesta ja yhtenäisyydestä. Kollageenilla on korkea vetolujuus, joka perustuu sen spiraalimaiseen avaruudelliseen rakenteeseen. Sitä käytetään lääketieteessä, kosmetiikassa, farmasiassa ja gelatiinin muodossa elintarviketeollisuudessa. Lääketieteen sovelluskohteita ovat esimerkiksi suolilanka eli katgutti ja proteiinipohjaiset kehikot. Katgutti on kirurgisissa ompeleissa käytettävä materiaali, joka on 97–98 % kollageenia.

Kirurgisten ompeleiden tehtävänä on sulkea tapaturman tai leikkauksen seurauksena tulleen haavan. Ommelmateriaaleja voidaan luokitella eri ominaisuuksien perusteella, yleensä absorboituvuuden ja rakenteen perusteella. Kollageeniompeleet ovat absorboituvia, jolloin ompeleita ei tarvitse poistattaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kilpailukykyinen ommelmateriaali kollageeni on muihin suosituimpiin ommelmateriaaleihin nähden.

Kollageenia voidaan eristää useiden eläinten kudoksista, tyypillisesti naudasta tai siasta. Naudan, sian ja kanan tapauksessa on riski tautien siirtymiselle eläimestä ihmiseen ja vaihtoehtoisia kollageenin lähteitä on tutkittu. Merieliöistä saatava kollageeni on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, mutta niistä saatavan kollageenin kemiallinen koostumus poikkeaa nisäkkäistä saatavasta kollageenista. Esimerkiksi kollageenikuitujen denaturoitumislämpötila on alhaisempi, mikä aiheuttaa kollageenikuitujen rakenteen hajoamisen alhaisemmassa lämpötilassa. Tämän takia merieliöistä saatu kollageeni ei ole kaupallisessa käytössä.

Kollageeniompeleet aiheuttavat lievemmän kudosreaktion kuin esimerkiksi katguttiompeleet. Monisäikeiset ompeleet aiheuttavat yleisesti enemmän kudosreaktioita kuin yksisäikeiset. Kollageeniompeleet ovat monisäikeisiä ja yleisesti yksisäikeiset ompeleet olisivat kudosreaktioita vertaillessa parempi vaihtoehto. Harvoissa tapauksissa yksisäikeiset ompeleet voivat aiheuttaa nesteen täyttämiä onteloita eli seroomia. Kollageeniompeleilla on heikko pakkausmuisti, mikä helpottaa niiden käsittelyä. Ompeleiden ominaisuudet kuten solmuvarmuus ja ompeleiden käsiteltävyyden helppous ovat jokaisen kirurgin yksilöllisesti kokemia. Nykyisin synteettiset materiaalit ovat suositumpia kuin luonnonmateriaalit, sillä ne hajoavat hydrolyyttisesti aiheuttaen lievemmän kudosreaktion. Kollageenin saatavuus on parempaa kuin katgutin, sillä kollageenia voidaan eristää useammasta eläimen kudoksesta ja katguttia eristetään naudan tai sian suolistosta.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [9819]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste