Hitsaussaumojen radiografisen tarkastuksen vaikutus työturvallisuuteen
Portin, Eveliina (2023)
Portin, Eveliina
2023
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085449
Tiivistelmä
Radiografinen tarkastus on yksi rikkomattoman aineenkoetuksen menetelmistä, ja sitä käytetään laajalti metalliteollisuudessa. Menetelmä soveltuu erinomaisesti etenkin hitsaussaumojen tarkastukseen, sillä nykyisillä tekniikoilla pystytään tuottamaan tarkkoja kuvia, joista kyetään analysoimaan perusaineen paksuutta ja tiheyttä. Radiografiassa käytetään röntgen- tai gammasäteilyä, jotka vaikuttavat työntekijöiden työturvallisuuteen monin tavoin, ja tämän työn tavoitteena onkin selvittää kirjallisuuslähteiden avulla, millaisia vaikutuksia säteilyllä on työsuojeluun ja -terveyteen.
Tässä kandidaatintyössä käsitellään ensin radiografisen tarkastuksen teoriaa, jonka jälkeen syvennytään säteilyn aiheuttamiin terveydellisiin vaikutuksiin ja konkretisoidaan teollisuuden säteilytyöntekijöiden säteilyannosrajoja vertaamalla niitä esimerkiksi yleisimmistä lääketieteellisistä kuvantamisista saatuihin annoksiin. Lopuksi työssä käsitellään työsuojelua niin työterveyden kuin varsinaisten suojausmenetelmienkin kuten säteilymittariston ja pätevöittämisen kannalta.
Säteilyannoksia voidaan mitata monilla yksiköillä ja suureilla, joista osaa käytetään turvallisuussuunnitteluun ja osaa annosrajojen tarkkailuun. Suureissa voidaan ottaa huomioon erilaisia kertoimia, joilla pystytään arvioimaan tietyn työntekijäryhmän altistumista säteilylle. Arvioiden perusteella on laskettu annosrajat, jotka ovat säteilytyöntekijällä moninkertaiset väestöön verrattuna. Kuitenkin yksilölliset tekijät, kuten ikä, elintavat sekä terveydentila vaikuttavat merkittävästi työturvallisuuteen, ja siksi teollisuusradiografian parissa työskenteleville on laissa määritelty säännölliset työterveystarkastukset.
Työsuojelusta ja annosrajoista huolimatta jokainen työntekijä on yksilö, eikä laskennallisilla arvioilla ja määräyksien mukaisella suojelullakaan pystytä aina varmistamaan säteilyn vaikutuksia kehoon. Tämän vuoksi työterveyslääkäri voi missä tahansa työuran vaiheessa evätä työntekijän osallistumisen säteilytyöhön. Työntekijän työtehtävää voidaan myös väliaikaisesti muuttaa, jos annosrajat tulevat täyteen. Työnkuvaan kuuluvat myös säännölliset koulutukset sekä tutkinnon läpäiseminen vaadituin väliajoin, joilla varmistetaan työntekijän ajantasainen tietämys nykytekniikoista, todistetaan työkykyisyys ja vahvistetaan työntekijän ymmärrystä säteilytyön riskeistä ja vastuullisuudesta.
Tässä kandidaatintyössä käsitellään ensin radiografisen tarkastuksen teoriaa, jonka jälkeen syvennytään säteilyn aiheuttamiin terveydellisiin vaikutuksiin ja konkretisoidaan teollisuuden säteilytyöntekijöiden säteilyannosrajoja vertaamalla niitä esimerkiksi yleisimmistä lääketieteellisistä kuvantamisista saatuihin annoksiin. Lopuksi työssä käsitellään työsuojelua niin työterveyden kuin varsinaisten suojausmenetelmienkin kuten säteilymittariston ja pätevöittämisen kannalta.
Säteilyannoksia voidaan mitata monilla yksiköillä ja suureilla, joista osaa käytetään turvallisuussuunnitteluun ja osaa annosrajojen tarkkailuun. Suureissa voidaan ottaa huomioon erilaisia kertoimia, joilla pystytään arvioimaan tietyn työntekijäryhmän altistumista säteilylle. Arvioiden perusteella on laskettu annosrajat, jotka ovat säteilytyöntekijällä moninkertaiset väestöön verrattuna. Kuitenkin yksilölliset tekijät, kuten ikä, elintavat sekä terveydentila vaikuttavat merkittävästi työturvallisuuteen, ja siksi teollisuusradiografian parissa työskenteleville on laissa määritelty säännölliset työterveystarkastukset.
Työsuojelusta ja annosrajoista huolimatta jokainen työntekijä on yksilö, eikä laskennallisilla arvioilla ja määräyksien mukaisella suojelullakaan pystytä aina varmistamaan säteilyn vaikutuksia kehoon. Tämän vuoksi työterveyslääkäri voi missä tahansa työuran vaiheessa evätä työntekijän osallistumisen säteilytyöhön. Työntekijän työtehtävää voidaan myös väliaikaisesti muuttaa, jos annosrajat tulevat täyteen. Työnkuvaan kuuluvat myös säännölliset koulutukset sekä tutkinnon läpäiseminen vaadituin väliajoin, joilla varmistetaan työntekijän ajantasainen tietämys nykytekniikoista, todistetaan työkykyisyys ja vahvistetaan työntekijän ymmärrystä säteilytyön riskeistä ja vastuullisuudesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]