Esiopetuksessa työskentelevien opettajien näkemyksiä kielitietoisuudesta
Kolehmainen, Jasmin (2023)
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085439
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten esiopetuksessa toimivat opettajat käsittävät kielitietoisuuden ja kuinka merkityksellisenä opettajat pitävät tämän edistämistä. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää keinoja kielitietoisuuden tukemiseen. Kielitietoisuuden määrittelyyn liittyy useita eri näkökulmia. Tässä tutkimuksessa sillä tarkoitetaan ymmärrystä kielen rakenteesta, sen merkityksestä ja kielenkäytöstä. Aiempaa tutkimusta kielen kehityksestä löytyi laajalti, mutta esiopetukseen kohdistuvaa tutkimustietoa aiheesta oli suhteellisen vähän saatavilla. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimivat kielitietoisuus ja sen tukeminen esiopetuksessa.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2023 aikana toteutettujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui neljä esiopetuksessa toimivaa opettajaa eri paikkakunnilta. Haastattelut toteutettiin etäyhteyden välityksellä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen, sillä tarkoituksena oli tuoda esille haastateltavien yksilölliset näkemykset aiheesta. Tutkimuksesta saadut tulokset eivät ole yleistettävissä aineiston pienestä otoskoosta johtuen.
Tutkimustulosten mukaan opettajat kokivat kielitietoisuuden haasteelliseksi määritellä. Pohdittaessa kielitietoisuutta, esiin nousivat ennen kaikkea ymmärrys kielen käytöstä ja sen merkityksestä. Myös monikielitietoisuus koettiin tärkeäksi osaksi kielen kehitystä. Tulokset osoittivat, että kielitietoisuutta tuettiin esiopetuksessa monipuolisesti eri menetelmiä hyödyntäen. Opettajien käyttämät menetelmät olivat keskenään hyvin samankaltaisia. Kelitietoisuutta edistettiin erityisesti kuvien, tekstien, leikin, musiikin ja toiminnan sanallistamisen avulla. Myös tehtävien eriyttäminen ja lasten mielenkiinnon kohteiden huomioiminen koettiin merkityksellisinä kielen kehityksen kannalta. Opettajien työkokemuksen tai esiopetusryhmän koon ei katsottu vaikuttavan kielitietoisuuden tukemiseen. Kielen kehityksen edistäminen nähtiin erittäin merkityksellisenä. Opettajat kokivat sillä olevan myönteisiä vaikutuksia lasten osallisuuteen, itseilmaisuun ja ystävyyssuhteisiin.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2023 aikana toteutettujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui neljä esiopetuksessa toimivaa opettajaa eri paikkakunnilta. Haastattelut toteutettiin etäyhteyden välityksellä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen, sillä tarkoituksena oli tuoda esille haastateltavien yksilölliset näkemykset aiheesta. Tutkimuksesta saadut tulokset eivät ole yleistettävissä aineiston pienestä otoskoosta johtuen.
Tutkimustulosten mukaan opettajat kokivat kielitietoisuuden haasteelliseksi määritellä. Pohdittaessa kielitietoisuutta, esiin nousivat ennen kaikkea ymmärrys kielen käytöstä ja sen merkityksestä. Myös monikielitietoisuus koettiin tärkeäksi osaksi kielen kehitystä. Tulokset osoittivat, että kielitietoisuutta tuettiin esiopetuksessa monipuolisesti eri menetelmiä hyödyntäen. Opettajien käyttämät menetelmät olivat keskenään hyvin samankaltaisia. Kelitietoisuutta edistettiin erityisesti kuvien, tekstien, leikin, musiikin ja toiminnan sanallistamisen avulla. Myös tehtävien eriyttäminen ja lasten mielenkiinnon kohteiden huomioiminen koettiin merkityksellisinä kielen kehityksen kannalta. Opettajien työkokemuksen tai esiopetusryhmän koon ei katsottu vaikuttavan kielitietoisuuden tukemiseen. Kielen kehityksen edistäminen nähtiin erittäin merkityksellisenä. Opettajat kokivat sillä olevan myönteisiä vaikutuksia lasten osallisuuteen, itseilmaisuun ja ystävyyssuhteisiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]