Puheen prosodia varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla: Monitapaustutkimus
Häggman, Anni (2023)
2023
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085442
Tiivistelmä
Aiemman tutkimuksen mukaan Alzheimerin tautiin liittyy puheen prosodian piirteiden muutoksia, joita on havaittu myös taudin varhaisessa vaiheessa. Ilmiötä ei ole tutkittu suomenkielisillä puhujilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla, millaisia puheen prosodian piirteet ovat Alzheimerin taudin varhaisessa vaiheessa.
Tässä kandidaatintutkielmassa käytettiin vuoden 2022 aikana Tampereen yliopiston logopedian yksikön AAVISTUS-tutkimushankkeen osana kerättyä aineistoa. Tutkimuksen aineisto koostui seitsemän varhaista Alzheimerin tautia sairastavan naisen (iän ka= 73,29 v; vv= 64–84 v) spontaanipuhenäytteistä. Tutkittavien diagnoosista oli kulunut enintään kaksi vuotta. Heidän toimintakykyään ja dementia-astettaan arvioiva CDR luokituksensa (engl. Clinical dementia rating) oli 0,5 kaikilla tutkittavilla, mikä vastaa Alzheimerin taudin varhaista vaihetta. Puhenäytteet analysoitiin Praat-äänianalyysiohjelmalla ja niistä tarkasteltiin puheäänen perustaajuutta (f0), puheäänen perustaajuuden keskihajontaa (f0 kh), vierekkäisten tavujen keston vaihtelua (nPVI, engl. normalized pairwise variability index) sekä puhenopeutta. Tuloksia tarkasteltiin keski- ja hajontaluvuilla (ka, md, kh, vv) sekä yksilö- että ryhmätasolla.
Tutkittavien puhekorkeuden keskiarvo oli 172,80 hertsiä (md= 153,85 Hz; kh= 55,98 Hz; min= 138,64 Hz; max= 198,55 Hz). Intonaation vaihtelu oli 48,74 hertsiä (md= 44,94 Hz; kh= 24,55 Hz; min= 22,61 Hz; max= 89,32 Hz). Tutkittavien nPVI:n keskiarvo oli 44,06 (md= 48,13; kh= 7,03; min= 31,11; max= 49,77) ja puhenopeuden keskiarvo 3,89 tavua sekunnissa (md= 4,19; kh= 0,65; min= 2,47; max= 4,31).
Verrattuna aiempaan tutkimukseen tutkittavien intonaation vaihtelu oli suurempaa kuin n. 60-vuotiaiden terveiden suomalaisten naisten. Varhaista Alzheimerin tautia sairastavien puheessa oli siis enemmän puheen korkeuden vaihtelua. Varhaista Alzheimerin tautia sairastavien puhenopeus oli hieman nopeampi kuin terveiden suomenkielisten puhujien. Nämä tulokset antavat varhaista Alzheimerin tautia sairastavien naisten prosodian piirteistä alustavia viitearvoja, joita voi esimerkiksi hyödyntää puheterapeuttisen arvioinnin tukena.
Tässä kandidaatintutkielmassa käytettiin vuoden 2022 aikana Tampereen yliopiston logopedian yksikön AAVISTUS-tutkimushankkeen osana kerättyä aineistoa. Tutkimuksen aineisto koostui seitsemän varhaista Alzheimerin tautia sairastavan naisen (iän ka= 73,29 v; vv= 64–84 v) spontaanipuhenäytteistä. Tutkittavien diagnoosista oli kulunut enintään kaksi vuotta. Heidän toimintakykyään ja dementia-astettaan arvioiva CDR luokituksensa (engl. Clinical dementia rating) oli 0,5 kaikilla tutkittavilla, mikä vastaa Alzheimerin taudin varhaista vaihetta. Puhenäytteet analysoitiin Praat-äänianalyysiohjelmalla ja niistä tarkasteltiin puheäänen perustaajuutta (f0), puheäänen perustaajuuden keskihajontaa (f0 kh), vierekkäisten tavujen keston vaihtelua (nPVI, engl. normalized pairwise variability index) sekä puhenopeutta. Tuloksia tarkasteltiin keski- ja hajontaluvuilla (ka, md, kh, vv) sekä yksilö- että ryhmätasolla.
Tutkittavien puhekorkeuden keskiarvo oli 172,80 hertsiä (md= 153,85 Hz; kh= 55,98 Hz; min= 138,64 Hz; max= 198,55 Hz). Intonaation vaihtelu oli 48,74 hertsiä (md= 44,94 Hz; kh= 24,55 Hz; min= 22,61 Hz; max= 89,32 Hz). Tutkittavien nPVI:n keskiarvo oli 44,06 (md= 48,13; kh= 7,03; min= 31,11; max= 49,77) ja puhenopeuden keskiarvo 3,89 tavua sekunnissa (md= 4,19; kh= 0,65; min= 2,47; max= 4,31).
Verrattuna aiempaan tutkimukseen tutkittavien intonaation vaihtelu oli suurempaa kuin n. 60-vuotiaiden terveiden suomalaisten naisten. Varhaista Alzheimerin tautia sairastavien puheessa oli siis enemmän puheen korkeuden vaihtelua. Varhaista Alzheimerin tautia sairastavien puhenopeus oli hieman nopeampi kuin terveiden suomenkielisten puhujien. Nämä tulokset antavat varhaista Alzheimerin tautia sairastavien naisten prosodian piirteistä alustavia viitearvoja, joita voi esimerkiksi hyödyntää puheterapeuttisen arvioinnin tukena.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10220]