Väylähankkeiden kustannusarvion vaihteluväliin vaikuttavat muuttujat
Björklund, Eetu (2023)
2023
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085413
Tiivistelmä
Infrastruktuurihankkeiden (infrahankkeiden) kustannusarviolla on merkittävä vaikutus hankkeiden ohjaukseen. Silti kustannusarvioiden tarkkuus vaihtelee valtavasti ja kustannusarvioiden ylitykset ovat suurissakin projekteissa yleisiä. Kustannusarvioiden teknisessä laskennassa ei välttämättä ole ongelmaa, vaan siinä miten kustannusarvioihin liittyvästä epävarmuudesta viestitään. Tässä tutkimuksessa lähdettiin selvittämään mitkä ovat niitä muuttujia, jotka aiheuttavat suurimmat vaikutukset kustannusarvioiden vaihteluväliin juuri väylähankkeissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään kustannus- ja riskienhallinnan nykytila infrahankkeissa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena tekemällä kirjallisuustutkimus, teemahaastattelut ja herkkyystarkastelut Ihku-laskentapalvelussa. Kirjallisuustutkimus jakautui kahteen osioon, jossa ensimmäisessä osiossa tarkasteltiin erityisesti infrahankkeiden kustannus- ja riskienhallinnan nykytilaa infra-alan ohjeistuksen avulla. Toisessa osuudessa keskityttiin tekijöihin kustannusarvioiden epävarmuuden ja vaihteluvälin taustalla tieteellisemmästä näkökulmasta. Teemahaastatteluissa haastateltiin yhdeksää infrarakentamisen asiantuntijaa, joiden avulla pyrittiin vahvistamaan kirjallisuustutkimuksen löydöksiä. Herkkyystarkastelujen avulla etsittiin neljän testihankkeen avulla Ihku-laskentapalvelusta merkittävimmät hankekohtaiset muuttujat ja pyrittiin luomaan työkalu kustannusarvion vaihteluvälin määrittämiseksi. Testihankkeiden avulla luotiin niille minimi- ja maksimikustannusarviot, joita sovellettiin Successive Principle -analyysiin. Näin testihankkeille saatiin laskettua kustannusarvion vaihteluväli, joka pystyttiin sitomaan normaalijakaumaan.
Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin useita muuttujia, joilla on merkittävä vaikutus kustannusarvion vaihteluväliin. Kirjallisuustutkimuksen perusteella tunnistettiin sijainti, sijainnin aiheuttamat olosuhteet, hanketyyppi, projektin laajuus sekä projektin kesto. Teemahaastattelujen perusteella ei tunnistettu yhtään selkeää muuttujaa, sillä haastateltavien vastaukset olivat hyvin erilaisia. Herkkyystarkastelun perusteella Ihku-laskentapalvelusta tunnistettiin toteutusympäristö, kuljetusmatkat ja uutena epävarmuuden taso. Kirjallisuustutkimuksen ja teemahaastattelujen perusteella kustannus- ja riskienhallinnan nykytila infrahankkeissa on hyvällä tasolla. Useita kehityskohtia kuitenkin nousi, etenkin riskienhallinnan osalta. Riskienhallintaa tulisi kehittää tilaajan painostuksella enemmän aktiiviseksi, systemaattiseksi, avoimeksi ja yhteistyöperusteiseksi. Kustannusarvioiden vaihteluvälin aiheuttajaksi tunnistettiin kustannusriskit ja infrahankkeiden epävarmuudet. Kustannusriskien realisoituessa kustannusarvion arvo nousee. Kustannusarvioissa ei kuitenkaan huomioida kustannusriskejä tarpeeksi. Successive Principle -analyysin avulla onnistuttiin luomaan työkalu, jolla kustannusarvio voidaan sitoa normaalijakaumaan pienillä lähtötiedoilla.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena tekemällä kirjallisuustutkimus, teemahaastattelut ja herkkyystarkastelut Ihku-laskentapalvelussa. Kirjallisuustutkimus jakautui kahteen osioon, jossa ensimmäisessä osiossa tarkasteltiin erityisesti infrahankkeiden kustannus- ja riskienhallinnan nykytilaa infra-alan ohjeistuksen avulla. Toisessa osuudessa keskityttiin tekijöihin kustannusarvioiden epävarmuuden ja vaihteluvälin taustalla tieteellisemmästä näkökulmasta. Teemahaastatteluissa haastateltiin yhdeksää infrarakentamisen asiantuntijaa, joiden avulla pyrittiin vahvistamaan kirjallisuustutkimuksen löydöksiä. Herkkyystarkastelujen avulla etsittiin neljän testihankkeen avulla Ihku-laskentapalvelusta merkittävimmät hankekohtaiset muuttujat ja pyrittiin luomaan työkalu kustannusarvion vaihteluvälin määrittämiseksi. Testihankkeiden avulla luotiin niille minimi- ja maksimikustannusarviot, joita sovellettiin Successive Principle -analyysiin. Näin testihankkeille saatiin laskettua kustannusarvion vaihteluväli, joka pystyttiin sitomaan normaalijakaumaan.
Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin useita muuttujia, joilla on merkittävä vaikutus kustannusarvion vaihteluväliin. Kirjallisuustutkimuksen perusteella tunnistettiin sijainti, sijainnin aiheuttamat olosuhteet, hanketyyppi, projektin laajuus sekä projektin kesto. Teemahaastattelujen perusteella ei tunnistettu yhtään selkeää muuttujaa, sillä haastateltavien vastaukset olivat hyvin erilaisia. Herkkyystarkastelun perusteella Ihku-laskentapalvelusta tunnistettiin toteutusympäristö, kuljetusmatkat ja uutena epävarmuuden taso. Kirjallisuustutkimuksen ja teemahaastattelujen perusteella kustannus- ja riskienhallinnan nykytila infrahankkeissa on hyvällä tasolla. Useita kehityskohtia kuitenkin nousi, etenkin riskienhallinnan osalta. Riskienhallintaa tulisi kehittää tilaajan painostuksella enemmän aktiiviseksi, systemaattiseksi, avoimeksi ja yhteistyöperusteiseksi. Kustannusarvioiden vaihteluvälin aiheuttajaksi tunnistettiin kustannusriskit ja infrahankkeiden epävarmuudet. Kustannusriskien realisoituessa kustannusarvion arvo nousee. Kustannusarvioissa ei kuitenkaan huomioida kustannusriskejä tarpeeksi. Successive Principle -analyysin avulla onnistuttiin luomaan työkalu, jolla kustannusarvio voidaan sitoa normaalijakaumaan pienillä lähtötiedoilla.