Harnessing the Power of Storytelling: Mechanisms for Change through Narrative Fiction
Tulenheimo, Pauliina (2023)
Tulenheimo, Pauliina
2023
Filosofian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Philosophy
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085435
Tiivistelmä
The presence of stories in our environment has been noted in both societal and academic discourse of late and the concept of “narrative” has become a part of everyday language. The conversation around the impact of narrative fiction is often negative, such as video games being bad for children. This thesis focuses on narrative fiction specifically and suggests that it can actually be used as a resource through which society can evolve into being more understanding and open.
The subject is examined through a multidisciplinary lens utilizing philosophy, sociology and literary theory. The thesis looks at the way narrative fiction functions as a vessel for values and new ideas and how it influences general discourse and attitudes. It argues that narrative fiction can have an effect on the views of individuals and thus on culture on a larger scale as per Berger and Luckmann’s theory of the social construction of reality. The meeting point of truth and fiction is also pondered through Marxism. Especially in its original form, Marxism takes a cynical stand on the potential of social change through popularized mass culture but in its newer incarnations, the interpretation of art and fiction is more layered due to the concept of articulation.
In addition to exploring the viewpoints mentioned above, the purpose of this thesis is to find tools of ethical storytelling for authors of fiction. Hanna Meretoja’s concepts of non-subsumptive storytelling, sense of the possible, and perspective awareness are central to this goal. Combining these elements creates a path towards ethical storytelling as it strives to portray its subjects in a comprehensive way instead of reducing them to stereotypes. The state of such storytelling is examined through the case study of queer representation in Western film and television. The work argues that, according to the model of social constructionism, correlation between positive fictional queer representation and changing societal attitudes is relevant, and that such change can be affected even within the parameters of the commercially driven entertainment industry. Sekä yhteiskunnallisessa että akateemisessa keskustelussa on viime aikoina kiinnitetty huomiota tarinoiden läsnäoloon ympärillämme ja käsite ”narratiivi” on yleistynyt arkikäyttöön. Narratiivisen fiktion vaikutuksista puhuminen on taas usein lähinnä negatiivista, kuten videopelien huonoista vaikutuksista lapsiin puhuttaessa. Tässä työssä tarkastelen nimenomaan narratiivista fiktiota ja esitän, että se voi olla voimavara, jonka avulla yhteiskunta voi muuttua ymmärtäväisemmäksi ja avoimemmaksi.
Käsittelen aihetta monialaisesti filosofian, sosiologian ja kirjallisuustieteen aiheita hyödyntämällä. Tarkastelen esitelmässä sitä, miten narratiivinen fiktio toimii esimerkiksi arvojen tai uusien ajatusten viestinviejänä ja miten se vaikuttaa yhteiskunnalliseen diskurssiin ja asenteisiin. Väitän, että narratiivisella fiktiolla voi olla vaikutusta yksittäisten ihmisten näkemyksiin ja sitä kautta kulttuuriin laajemmin nojaten Bergerin ja Luckmannin tiedonsosiologiseen teoriaan todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Todellisuuden ja fiktion kohtaamista pohtii myös marxilainen kulttuurintutkimus. Se suhtautuu etenkin alkuperäisessä muodossaan kyynisesti mahdollisuuteen muuttaa yhteiskuntaa popularisoituneen, ns. massakulttuurin avulla, mutta sen uudemmissa muodoissa taide ja fiktio saavat kuitenkin monisävyisemmän tulkinnan artikulaation käsitteen avulla.
Aiempien aiheiden lisäksi haluan erityisesti nostaa esiin työkaluja, joita fiktion tekijällä on käytössään. Hanna Meretojan eettisen tarinankerronnan tutkimus nousee tässä pääosaan ei-subsumptiivisen tarinankerronnan, mahdollisentajun ja näkökulmatietoisuuden käsitteiden muodossa. Nämä elementit yhdistämällä luodaan reittejä eettiseen tarinankerrontaan, joka pyrkii esittämään aiheestaan kokonaisvaltaisen kuvan sen sijaan, että se redusoidaan stereotyyppiseksi. Tutkin tällaisen tarinankerronnan tilaa katsauksella queer-representaatioon länsimaisessa elokuvassa ja televisiossa. Väitän, että sosiaalisen konstruktionismin mallin mukaan on aiheellista ottaa huomioon korrelaatio queer-yhteisöjen jäsenten positiivisessa fiktiivisessä representaatiossa ja yhteiskunnallisten asenteiden muutoksessa ja että tällaista muutosta on mahdollista saada aikaan myös markkinavetoisen viihdeteollisuuden puitteissa.
The subject is examined through a multidisciplinary lens utilizing philosophy, sociology and literary theory. The thesis looks at the way narrative fiction functions as a vessel for values and new ideas and how it influences general discourse and attitudes. It argues that narrative fiction can have an effect on the views of individuals and thus on culture on a larger scale as per Berger and Luckmann’s theory of the social construction of reality. The meeting point of truth and fiction is also pondered through Marxism. Especially in its original form, Marxism takes a cynical stand on the potential of social change through popularized mass culture but in its newer incarnations, the interpretation of art and fiction is more layered due to the concept of articulation.
In addition to exploring the viewpoints mentioned above, the purpose of this thesis is to find tools of ethical storytelling for authors of fiction. Hanna Meretoja’s concepts of non-subsumptive storytelling, sense of the possible, and perspective awareness are central to this goal. Combining these elements creates a path towards ethical storytelling as it strives to portray its subjects in a comprehensive way instead of reducing them to stereotypes. The state of such storytelling is examined through the case study of queer representation in Western film and television. The work argues that, according to the model of social constructionism, correlation between positive fictional queer representation and changing societal attitudes is relevant, and that such change can be affected even within the parameters of the commercially driven entertainment industry.
Käsittelen aihetta monialaisesti filosofian, sosiologian ja kirjallisuustieteen aiheita hyödyntämällä. Tarkastelen esitelmässä sitä, miten narratiivinen fiktio toimii esimerkiksi arvojen tai uusien ajatusten viestinviejänä ja miten se vaikuttaa yhteiskunnalliseen diskurssiin ja asenteisiin. Väitän, että narratiivisella fiktiolla voi olla vaikutusta yksittäisten ihmisten näkemyksiin ja sitä kautta kulttuuriin laajemmin nojaten Bergerin ja Luckmannin tiedonsosiologiseen teoriaan todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Todellisuuden ja fiktion kohtaamista pohtii myös marxilainen kulttuurintutkimus. Se suhtautuu etenkin alkuperäisessä muodossaan kyynisesti mahdollisuuteen muuttaa yhteiskuntaa popularisoituneen, ns. massakulttuurin avulla, mutta sen uudemmissa muodoissa taide ja fiktio saavat kuitenkin monisävyisemmän tulkinnan artikulaation käsitteen avulla.
Aiempien aiheiden lisäksi haluan erityisesti nostaa esiin työkaluja, joita fiktion tekijällä on käytössään. Hanna Meretojan eettisen tarinankerronnan tutkimus nousee tässä pääosaan ei-subsumptiivisen tarinankerronnan, mahdollisentajun ja näkökulmatietoisuuden käsitteiden muodossa. Nämä elementit yhdistämällä luodaan reittejä eettiseen tarinankerrontaan, joka pyrkii esittämään aiheestaan kokonaisvaltaisen kuvan sen sijaan, että se redusoidaan stereotyyppiseksi. Tutkin tällaisen tarinankerronnan tilaa katsauksella queer-representaatioon länsimaisessa elokuvassa ja televisiossa. Väitän, että sosiaalisen konstruktionismin mallin mukaan on aiheellista ottaa huomioon korrelaatio queer-yhteisöjen jäsenten positiivisessa fiktiivisessä representaatiossa ja yhteiskunnallisten asenteiden muutoksessa ja että tällaista muutosta on mahdollista saada aikaan myös markkinavetoisen viihdeteollisuuden puitteissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]