Suomalaisten mielipiteet EU:n ulko- ja sisäpoliittista päätöksentekovaltaa kohtaan
Parkman, Aada (2023)
Parkman, Aada
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085429
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten EU-mielipiteitä liittyen päätöksentekovallan jakautumiseen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä. Aihetta tutkitaan ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyvän päätöksentekovallan jakautumisen kautta. Tutkielmassa tutkitaan siis haluavatko suomalaiset ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteon tapahtuvan kansallisesti jäsenvaltioissa vai EU:n instituutioissa. Samalla selvitetään, miten eri taustatekijät mahdollisesti vaikuttavat kyseisiin mielipiteisiin. Suomalaiset ovat yleisesti hyvin EU-myönteisiä, mutta EU-mielipiteisiin liittyy myös kritiikkiä, joka kohdistuu erityisesti EU:n instituutioiden demokratiavajeeseen sekä siihen, että päätöksenteon nähdään tapahtuvan liian kaukana jäsenvaltioiden kansalaisista. Suomalaiset luottavat myös EU:n instituutioita enemmän kansallisiin päätöksentekoelimiin, kuten Suomen hallitukseen. Erilaisilla sosioekonomisilla tekijöillä on myös vaikutusta EU-mielipiteiden muodostumiseen.
Tutkielman aineistona toimii Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) talven 2019 arvo- ja asennetutkimus. Aineisto koostuu 2059 vastaajasta. Tutkielmassa aineistoa on tutkittu määrällisin tutkimusmenetelmin ja siitä on valittu kaksi selitettävää muuttujaa sekä viisi selittävää muuttujaa. Ulkopolitiikkamuuttuja on ensimmäinen selitettävistä muuttujista ja sisäpolitiikkamuuttuja toinen. Selitettävien ja selittävien muuttujien välille on luoto kaksi eri ristiintaulukointia, ja selittävien muuttujien tilastollista yhteyttä ulkopolitiikkamuuttujaan sekä sisäpolitiikkamuuttujaan on tutkittu Pearsonin khiin neliö-testin avulla.
Ulkopolitiikkamuuttujan ja iän, sukupuolen sekä ammattiryhmän välillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Ulkopolitiikkamuuttujan sekä talouden yhteenlaskettujen bruttotulojen ja asuinalueen välillä ei ole toisaalta tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sisäpolitiikkamuuttujan ja kaikkien selittävien muuttujien välillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Iältään nuorimmat, suurituloisimmat, miehet, johtoasemassa työskentelevät, opiskelijat sekä Etelä-Suomessa asuvat osoittivat tuloksien mukaan eniten myönteisyyttä Euroopan unionia kohtaan. Tulokset ovat suhteellisen hyvin linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Suomalaiset haluavat selvästi, että ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteko tapahtuu kansallisesti jäsenvaltioissa, mutta ulkopolitiikkaan liittyen EU:n instituutioille ollaan valmiita antamaan tilaa päätöksenteossa. Suomalaiset ovat suhteellisen EU-myönteisiä, mutta päätöksentekoa kohtaan EU-kriittisyys tulee esille. Keskeistä tutkielmassa on se, että EU-kriittisyys kohdistuu erityisesti päätöksentekoon ja täten demokratiavajeeseen, vaikka suomalaiset ovat muuten hyvin EU-myönteisiä.
Tutkielman aineistona toimii Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) talven 2019 arvo- ja asennetutkimus. Aineisto koostuu 2059 vastaajasta. Tutkielmassa aineistoa on tutkittu määrällisin tutkimusmenetelmin ja siitä on valittu kaksi selitettävää muuttujaa sekä viisi selittävää muuttujaa. Ulkopolitiikkamuuttuja on ensimmäinen selitettävistä muuttujista ja sisäpolitiikkamuuttuja toinen. Selitettävien ja selittävien muuttujien välille on luoto kaksi eri ristiintaulukointia, ja selittävien muuttujien tilastollista yhteyttä ulkopolitiikkamuuttujaan sekä sisäpolitiikkamuuttujaan on tutkittu Pearsonin khiin neliö-testin avulla.
Ulkopolitiikkamuuttujan ja iän, sukupuolen sekä ammattiryhmän välillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Ulkopolitiikkamuuttujan sekä talouden yhteenlaskettujen bruttotulojen ja asuinalueen välillä ei ole toisaalta tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sisäpolitiikkamuuttujan ja kaikkien selittävien muuttujien välillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Iältään nuorimmat, suurituloisimmat, miehet, johtoasemassa työskentelevät, opiskelijat sekä Etelä-Suomessa asuvat osoittivat tuloksien mukaan eniten myönteisyyttä Euroopan unionia kohtaan. Tulokset ovat suhteellisen hyvin linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Suomalaiset haluavat selvästi, että ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteko tapahtuu kansallisesti jäsenvaltioissa, mutta ulkopolitiikkaan liittyen EU:n instituutioille ollaan valmiita antamaan tilaa päätöksenteossa. Suomalaiset ovat suhteellisen EU-myönteisiä, mutta päätöksentekoa kohtaan EU-kriittisyys tulee esille. Keskeistä tutkielmassa on se, että EU-kriittisyys kohdistuu erityisesti päätöksentekoon ja täten demokratiavajeeseen, vaikka suomalaiset ovat muuten hyvin EU-myönteisiä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]