Kunnan taloudellisten avustusten jakautumisen yhdenvertaisuus eri liikuntalajeille
Sillanpää, Kerttu (2023)
Sillanpää, Kerttu
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085423
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri lajien taloudellisen tukemisen yhdenvertaisuutta ja avustuspäätösten johdonmukaisuutta. Eri liikuntalajien voidaan nähdä olevan hyvin eriarvoisessa asemassa etenkin kallistuneiden harrastuskustannusten vuoksi. Aiheen merkittävyyttä kasvattaa se, että kansallisia avustusten jakamisen periaatteita ei ole. Tutkimuksen pääongelmana tutkitaan sitä, miten kunta pyrkii lajien yhdenvertaisuuteen taloudellisia avustuksia myöntäessä. Pääongelma on jaettu kolmeen osaongelmaan, joiden avulla pureudutaan taloudellisten avustusten monipuolisuuteen, päätöksenteon toimijoihin ja yhdenvertaisuuden kokemuksiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kunnan, liikuntaseuran, yhteistyön ja yhdenvertaisuuden ympärille. Teoreettisessa osuudessa selvennetään toimijoiden suhteita, avataan taloudellisia tukikeinoja ja perusteita sekä perehdytään yhdenvertaisuuteen yksilön ja yhteisön näkökulmista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytössä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimuksen kohteena olivat kolme kuntaa, jotka ovat asukasluvultaan eri kokoisia ja sijaitsevat hieman eri puolilla Suomea. Kyseisten kuntien viranhaltijoiden haastattelut toteutettiin paikan päällä ja etäyhteyksin. Haastatteluiden lisäksi tukena käytettiin kuntien jakamia dokumentteja. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksina voidaan sanoa, että yhdenvertaisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota niin avustusten monipuolisuudessa, päätöksenteossa kuin myös jakamisperusteissa. Yhdenvertaisuutta ei kunnissa välttämättä ole lähestytty lajien kautta vaan esimerkiksi lasten ja nuorten näkökulmasta tai toiminnan laajuuden kautta. Lajien perspektiivi korostuu kuitenkin siinä, että kalliimpia lajeja tuetaan enemmän ja päätöksenteko ei pohjaudu lajin asemaan tai suosioon. Päätöksenteossa näkyy lautakuntien ja viranhaltijoiden vastuu sekä heidän käsityksensä yhdenvertaisuudesta. Koska kansallisia periaatteita ja kriteerejä ei ole, on päätöksenteko hankinnanvaraisempaa ja kunnittain vaihtelevaa. Vaikka yhdenvertaisuuden koetaan nykyisessä päätöksenteossa onnistuneen hyvin, nousee kuitenkin esille monia ongelma- ja kehittämiskohtia.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin keskittyä lasten ja aikuisten välille syntyvään kuiluun liikunnan tukemisessa. Etenkin nyt kun harrastusten kallistumisesta on käyty laajaa yleistä keskustelua, olisi kaikkien ikäryhmien tukeminen tärkeää. Toisena jatkotutkimusideana voitaisiin toteuttaa laajempi kvantitatiivinen tutkimus kuntien taloudellisten tukien jakoperusteista. Tällä tavalla saataisiin mahdollisesti luotua kansallisia periaatteita, jotta yhdenvertaisuus lajien kesken toteutuisi tulevaisuudessa paremmin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kunnan, liikuntaseuran, yhteistyön ja yhdenvertaisuuden ympärille. Teoreettisessa osuudessa selvennetään toimijoiden suhteita, avataan taloudellisia tukikeinoja ja perusteita sekä perehdytään yhdenvertaisuuteen yksilön ja yhteisön näkökulmista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytössä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimuksen kohteena olivat kolme kuntaa, jotka ovat asukasluvultaan eri kokoisia ja sijaitsevat hieman eri puolilla Suomea. Kyseisten kuntien viranhaltijoiden haastattelut toteutettiin paikan päällä ja etäyhteyksin. Haastatteluiden lisäksi tukena käytettiin kuntien jakamia dokumentteja. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksina voidaan sanoa, että yhdenvertaisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota niin avustusten monipuolisuudessa, päätöksenteossa kuin myös jakamisperusteissa. Yhdenvertaisuutta ei kunnissa välttämättä ole lähestytty lajien kautta vaan esimerkiksi lasten ja nuorten näkökulmasta tai toiminnan laajuuden kautta. Lajien perspektiivi korostuu kuitenkin siinä, että kalliimpia lajeja tuetaan enemmän ja päätöksenteko ei pohjaudu lajin asemaan tai suosioon. Päätöksenteossa näkyy lautakuntien ja viranhaltijoiden vastuu sekä heidän käsityksensä yhdenvertaisuudesta. Koska kansallisia periaatteita ja kriteerejä ei ole, on päätöksenteko hankinnanvaraisempaa ja kunnittain vaihtelevaa. Vaikka yhdenvertaisuuden koetaan nykyisessä päätöksenteossa onnistuneen hyvin, nousee kuitenkin esille monia ongelma- ja kehittämiskohtia.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin keskittyä lasten ja aikuisten välille syntyvään kuiluun liikunnan tukemisessa. Etenkin nyt kun harrastusten kallistumisesta on käyty laajaa yleistä keskustelua, olisi kaikkien ikäryhmien tukeminen tärkeää. Toisena jatkotutkimusideana voitaisiin toteuttaa laajempi kvantitatiivinen tutkimus kuntien taloudellisten tukien jakoperusteista. Tällä tavalla saataisiin mahdollisesti luotua kansallisia periaatteita, jotta yhdenvertaisuus lajien kesken toteutuisi tulevaisuudessa paremmin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]