TRACE-menettely kiellettynä perusvapauksien rajoituksena?: Tulkintaa rekisteröityneelle säilyttäjälle asetettujen vaatimusten valossa
Ryhänen, Mona (2023)
Ryhänen, Mona
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305065357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305065357
Tiivistelmä
Kansallisessa lainsäädännössä astui vuonna 2021 voimaan merkittäviä, hallintarekisteröidyille osakkeille maksettujen osinkojen lähdeverotusmenettelyä koskevia uudistuksia. Uudistusten taustalla vaikutti OECD:n TRACE-hanke, jonka tavoitteena oli tehostaa kansainvälisesti petosherkäksi, sekä hallinnollisesti raskaaksi tunnistettua lähdeveromenettelyä, edistämällä verosopimusetuuksien tehokasta soveltamista rajoitetusti verovelvollisiin, sekä parantamalla lähdevaltion tiedonsaantimahdollisuutta niin osingon säilytysketjusta, kuin osingon loppusaajasta.
TRACE-menettelyn implementoimisen myötä kansallisessa lainsäädännössä otettiin käyttöön säilyttäjärekisteriin perustuva menettely, jossa ulkomaisten säilytysyhteisöiden tulee rekisteröityä veroviranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityneellä säilyttäjällä on oikeus jäljempänä kerrottavien edellytysten täyttyessä soveltaa verosopimusetuuksia lähteellä tunnistamiinsa osingon saajiin. Mahdollisessa veron alipidätystilanteessa rekisteröityneellä säilyttäjällä on ankara vastuu pidättämättä jääneestä verosta. Lisäksi rekisteröityneelle säilyttäjälle on asetettu erilaisia raportointivelvoitteita.
Verosopimusetuuksien lähteellä soveltamisen ehtona on, että osingon saaja on antanut rekisteröidylle säilyttäjälle itse annetun ilmoituksen (ISD) ja rekisteröitynyt säilyttäjä on huolellisesti varmistunut itse annetun ilmoituksen sisältämien tietojen luotettavuudesta sekä siitä, että osingon saaja täyttää verosopimusetuuksien soveltamisen edellytykset. Toisin sanoen rekisteröityneen säilyttäjän vastuulla voidaan katsoa olevan osakkeen omistajan tosiasiallisen edun saajan aseman määrittäminen. Kansallisessa viitekehyksessä rekisteröityneelle säilyttäjälle asetettuja selvittämisvelvollisuuksia on pidetty kohtuuttomina vaatimusten epämääräisyyden ja niihin sisällytettyjen käsitteiden määrittelemättömyyden takia. Lain valmisteluvaiheessa annetuissa asiantuntijalausunnoissa esitetyn kritiikin lisäksi rekisteröityneelle säilyttäjälle asetuista selvittämisvelvollisuuksista on esitetty kantelu Euroopan komissiolle.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä taustatekijät ja tavoitteet ovat vaikuttaneet TRACE-menettelyn syntyyn ja toisaalta kansallisen lainsäädännön uudistamiseen TRACE-mallin pohjalta. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, mitkä ovat rekisteröityneelle säilyttäjälle asetetut velvollisuudet kansallisessa lainsäädännössä. Kolmanneksi pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, muodostuuko asetetuista selvittämisvaateista rekisteröityneelle säilyttäjälle sellainen hallinnollinen taakka, joka voidaan tulkita kielletyksi perusvapauksien rajoitukseksi. Tutkielman aineistona TRACE-menettelyn ja kotimaisen lainsäädännön uudistamisen taustasyiden kartoittamiseksi on hyödynnetty kotimaista lainvalmisteluaineistoa, selä OECD:n raportteja, joiden pohjalta TRACE-menettelyä on kehitetty. Rekisteröityneen säilyttäjän velvollisuuksien selvittämisessä on hyödynnetty keskeistä lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa sekä Verohallinnon antamia päätöksiä ja ohjeita. Näitä materiaaleja, sekä OECD:n malliverosopimuksen kommentaaria ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja ja kotimaista oikeuskirjallisuutta on hyödynnetty epämääräiseksi määriteltyjen käsitteiden tulkitsemisessa. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty Euroopan komissiolle jätettyä kantelua, Komission kanteluun antamaa vastausta ja Verohallinnolta tätä tutkimusta varten tilattua tilastomateriaalia hallintarekisteröidyille osakkeille maksetuista osingoista.
TRACE-menettelyn implementoimisen myötä kansallisessa lainsäädännössä otettiin käyttöön säilyttäjärekisteriin perustuva menettely, jossa ulkomaisten säilytysyhteisöiden tulee rekisteröityä veroviranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröityneellä säilyttäjällä on oikeus jäljempänä kerrottavien edellytysten täyttyessä soveltaa verosopimusetuuksia lähteellä tunnistamiinsa osingon saajiin. Mahdollisessa veron alipidätystilanteessa rekisteröityneellä säilyttäjällä on ankara vastuu pidättämättä jääneestä verosta. Lisäksi rekisteröityneelle säilyttäjälle on asetettu erilaisia raportointivelvoitteita.
Verosopimusetuuksien lähteellä soveltamisen ehtona on, että osingon saaja on antanut rekisteröidylle säilyttäjälle itse annetun ilmoituksen (ISD) ja rekisteröitynyt säilyttäjä on huolellisesti varmistunut itse annetun ilmoituksen sisältämien tietojen luotettavuudesta sekä siitä, että osingon saaja täyttää verosopimusetuuksien soveltamisen edellytykset. Toisin sanoen rekisteröityneen säilyttäjän vastuulla voidaan katsoa olevan osakkeen omistajan tosiasiallisen edun saajan aseman määrittäminen. Kansallisessa viitekehyksessä rekisteröityneelle säilyttäjälle asetettuja selvittämisvelvollisuuksia on pidetty kohtuuttomina vaatimusten epämääräisyyden ja niihin sisällytettyjen käsitteiden määrittelemättömyyden takia. Lain valmisteluvaiheessa annetuissa asiantuntijalausunnoissa esitetyn kritiikin lisäksi rekisteröityneelle säilyttäjälle asetuista selvittämisvelvollisuuksista on esitetty kantelu Euroopan komissiolle.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä taustatekijät ja tavoitteet ovat vaikuttaneet TRACE-menettelyn syntyyn ja toisaalta kansallisen lainsäädännön uudistamiseen TRACE-mallin pohjalta. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, mitkä ovat rekisteröityneelle säilyttäjälle asetetut velvollisuudet kansallisessa lainsäädännössä. Kolmanneksi pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, muodostuuko asetetuista selvittämisvaateista rekisteröityneelle säilyttäjälle sellainen hallinnollinen taakka, joka voidaan tulkita kielletyksi perusvapauksien rajoitukseksi. Tutkielman aineistona TRACE-menettelyn ja kotimaisen lainsäädännön uudistamisen taustasyiden kartoittamiseksi on hyödynnetty kotimaista lainvalmisteluaineistoa, selä OECD:n raportteja, joiden pohjalta TRACE-menettelyä on kehitetty. Rekisteröityneen säilyttäjän velvollisuuksien selvittämisessä on hyödynnetty keskeistä lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa sekä Verohallinnon antamia päätöksiä ja ohjeita. Näitä materiaaleja, sekä OECD:n malliverosopimuksen kommentaaria ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja ja kotimaista oikeuskirjallisuutta on hyödynnetty epämääräiseksi määriteltyjen käsitteiden tulkitsemisessa. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty Euroopan komissiolle jätettyä kantelua, Komission kanteluun antamaa vastausta ja Verohallinnolta tätä tutkimusta varten tilattua tilastomateriaalia hallintarekisteröidyille osakkeille maksetuista osingoista.