“You gotta use it or lose it”: Kansanlingvistinen tutkimus suomen kielen roolista Michiganin yläniemimaan amerikansuomalaisten elämässä
Rauvala, Jutta (2023)
Rauvala, Jutta
2023
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305085414
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomen kielen roolia Michiganin yläniemimaan amerikansuomalaisten elämässä vuonna 2020. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää amerikansuomalaisten käsityksiä siitä, millaisissa tilanteissa suomea käytetään sekä ketkä kieltä puhuvat. Tutkimuksessa selvitetään samalla sitä, miten amerikansuomalaiset kuvaavat yläniemimaalla puhuttavaa suomea ja millaisia käsityksiä heillä on hybridikieli finglishistä. Tutkimus sijoittuu kansanlingvistiikan ja kielisosiologian välimaastoon. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomea vähemmistökielen asemassa Yhdysvalloissa.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että vähemmistökieliä uhkaavat erityisesti suuret valtakielet. Vähemmistökielten asemaan ovat vaikuttaneet negatiivisesti myös historian saatossa nähdyt kielipoliittiset toimenpiteet, jotka ovat systemaattisesti heikentäneet vähemmistökielten asemaa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millainen käsitys Michiganin yläniemimaan amerikansuomalaisilla on suomen kielen tilasta omassa kieliyhteisössään ja elinympäristössään.
Tutkimuksen aineisto koostuu 24 eri-ikäisen toisen, kolmannen ja neljännen polven amerikansuomalaisen puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka toteutettiin ryhmä-, pari- ja yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti temaattisen analyysin keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin kevättalvella 2020 kahdessa Michiganin yläniemimaan kaupungissa, Hancockissa ja Marquettessa sekä eräässä Houghtonin kaupunkiin kuuluvassa taajamassa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että suomen kielen rooli Michiganin yläniemimaan amerikansuomalaisten elämässä on kapea. Suomi ei ole enää jokapäiväisessä käytössä, vaan palvelee käyttökielenä tietyissä tilanteissa, paikoissa tai tiettyjen henkilöiden kanssa. Sen sijaan yksittäiset suomenkieliset sanat, etenkin ruoka-, tervehdys- ja kirosanat, ovat yhä käytössä kaikenikäisillä amerikansuomalaisilla. Vaikka suomen kielen käyttöala yläniemimaalla on haastateltavien mukaan kaventunut aiempaan nähden ja arkielämässä englanti on yhteisöissä hallitseva kieli, amerikansuomalaiset kokevat suomen kielellä olevan suuri merkitys elämässään, sillä monille kieli edustaa yhteyttä omiin suomalaisiin juuriin ja perheenjäseniin, olipa henkilön suomen kielen taito minkä tasoista hyvänsä. Tutkimus osoittaa, että suomen kieltä ei tarvitse hallita täydellisesti tunteakseen siihen jonkinlaista samaistumista tai yhteyttä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että vähemmistökieliä uhkaavat erityisesti suuret valtakielet. Vähemmistökielten asemaan ovat vaikuttaneet negatiivisesti myös historian saatossa nähdyt kielipoliittiset toimenpiteet, jotka ovat systemaattisesti heikentäneet vähemmistökielten asemaa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millainen käsitys Michiganin yläniemimaan amerikansuomalaisilla on suomen kielen tilasta omassa kieliyhteisössään ja elinympäristössään.
Tutkimuksen aineisto koostuu 24 eri-ikäisen toisen, kolmannen ja neljännen polven amerikansuomalaisen puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka toteutettiin ryhmä-, pari- ja yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti temaattisen analyysin keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin kevättalvella 2020 kahdessa Michiganin yläniemimaan kaupungissa, Hancockissa ja Marquettessa sekä eräässä Houghtonin kaupunkiin kuuluvassa taajamassa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että suomen kielen rooli Michiganin yläniemimaan amerikansuomalaisten elämässä on kapea. Suomi ei ole enää jokapäiväisessä käytössä, vaan palvelee käyttökielenä tietyissä tilanteissa, paikoissa tai tiettyjen henkilöiden kanssa. Sen sijaan yksittäiset suomenkieliset sanat, etenkin ruoka-, tervehdys- ja kirosanat, ovat yhä käytössä kaikenikäisillä amerikansuomalaisilla. Vaikka suomen kielen käyttöala yläniemimaalla on haastateltavien mukaan kaventunut aiempaan nähden ja arkielämässä englanti on yhteisöissä hallitseva kieli, amerikansuomalaiset kokevat suomen kielellä olevan suuri merkitys elämässään, sillä monille kieli edustaa yhteyttä omiin suomalaisiin juuriin ja perheenjäseniin, olipa henkilön suomen kielen taito minkä tasoista hyvänsä. Tutkimus osoittaa, että suomen kieltä ei tarvitse hallita täydellisesti tunteakseen siihen jonkinlaista samaistumista tai yhteyttä.