Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä inkluusion toteutumisesta ja sen haasteista varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tässä laadullisessa tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä inkluusion toteutumisesta ja sen haasteista varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli selvittää, millaisten ilmiöiden valossa inkluusio nähdään sen onnistuessa, tai sen ollessa haastavaa: minkälaista toimintaa toteutetaan, millainen lapsiryhmä on ja millaisessa ympäristössä toimintaa tapahtuu. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin minkälaisia näkemyksiä inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta ja sen haasteista varhaiskasvatuksen opettajien kertomuksissa ilmenee.

Inkluusiolla tarkoitetaan varhaiskasvatuskontekstissa toimintaa, johon jokaisella lapsella on tasa-arvoinen oikeus osallistua. Inkluusion arvoihin kuuluu moninaisuuden kunnioittaminen sekä tasa-arvoon ja osallisuuteen pyrkiminen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että inkluusio käsitetään usein integraation käsitteen kautta, mikä puolestaan tarkoittaa ennemminkin kahden eri ryhmän yhdistämistä yhdeksi. Varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat velvoittavat varhaiskasvatushenkilöstöä toteuttamaan inkluusion periaatteita toiminnassa, joten on mielekästä tutkia miten varhaiskasvatuksen opettajat näkevät inkluusion toteutuvan. Lisäksi on mielenkiintoista tarkastella vastaavatko nämä näkemykset inkluusion käsitettä. Tutkimuksella pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, miten inkluusio varhaiskasvatuskentällä käsitetään suhteessa inkluusion määritelmään.

Tutkimuksen aineisto kerättiin varhaiskasvatuksen opettajilta sähköisellä vastauslomakkeella. Aineistonkeruutapana käytettiin eläytymismenetelmää, jossa varhaiskasvatuksen opettajat vastasivat kirjallisesti jatkamalla lomakkeella esiteltävää kuvitteellista kehyskertomusta. Eläytymismenetelmälle tyypillisesti tutkimuksessa käytettiin kahta kehyskertomusta, joissa oli keskenään erilaiset näkökulmat. Lopullinen aineisto sisälsi 19 tarinaa, jotka kuvailivat inkluusion toteutumista joko onnistuneesta tai haasteellisesta näkökulmasta. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisellen tutkimukselle ominaista sisällönanalyysiä, jonka perusteella aineistoa luokiteltiin erilaisiin teemoihin. Teemoja erottui aineistosta yhteensä seitsemän ja ne muodostuivat lopullisesti kolmeksi pääluokaksi: inkluusion toteutumista tukevat tekijät, inkluusion toteutumista haastavat tekijät ja inklusiivinen lapsiryhmä.

Tutkimuksen tuloksista selvisi, että varhaiskasvatuksen opettajat näkevät inkluusion toteutuvan moninai-sessa varhaiskasvatusryhmässä, jossa on lapsia erilaisista kielitaustoista ja joilla ilmenee erilaisia tuen tarpeita. Henkilöstöllä on tällöin myös osaamista toteuttaa varhaiserityiskasvatusta. Inklusiivisen varhaiskasvatusryhmän lisäksi toiminta on monipuolista ja sitä toteuttaa ammattitaitoinen henkilöstö yhdessä lasten kanssa lasten tarpeet ja mielenkiinnonkohteet huomioiden. Inkluusion haasteena ovat riittämättömät henkilöstöresurssit, jotka heijastuvat erityisesti toimintaan. Haasteita tuo myös haasteellinen fyysinen ympäristö, jossa esimerkiksi esteettömyyttä ei ole huomioitu tarpeeksi. Inkluusion toteutumiseen ryhmässä vaikuttaa myös henkilöstön keskinäinen toimintakulttuuri sekä heidän työssäjaksamisensa.