Ruumiin ja sukupuolen representaatio peruskoulun vuosiluokkien 3–6 äidinkielen ja kirjallisuuden Huima-oppikirjasarjassa
Masar, Oona (2023)
Masar, Oona
2023
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305055309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305055309
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee ruumiin ja sukupuolen representoimista perusopetuksen vuosiluokkien 3–6 äidinkielen ja kirjallisuuden Huima-oppikirjasarjassa. Tavoitteena on lisäksi osoittaa, missä määrin oppikirjat vastaavat Opetushallituksen oppikirjojen laadintaa sekä opetusta koskevien ohjeistusten tavoitteita yhdenvertaisuuden ja sukupuolen moninaisuuden toteutumisesta. Aineistona ovat painetut Huima 3–6 -oppikirjat, niiden kuvat ja tekstit sekä tehtävänannot niiltä osin, kun ne laajentavat kuvitusta ja tekstejä ruumiin ja sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta. Analyysissä keskitytään erityisesti oppikirjojen lainaamiin kertomuskatkelmiin lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Oppikirjojen esittelyn ja analyysin tukena ovat myös Huima 3, 4, 5 ja 6 Opettajan oppaat.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu Judith Butlerin ja Sara Ahmedin sukupuolikäsityksistä ja teorioista sukupuolen performatiivisuudesta, ruumiiden toimintamahdollisuuksista sekä käsityksistä norminmukaisen ja -vastaisen ruumiin kokemuksesta maailmassa. Nämä yhteiskuntatutkimuksen teoriat syventävät metodia, jossa feministinen ja multimodaalinen lähiluenta kietoutuvat yhteen oppikirjatutkimuksen kanssa. Tutkielman kuvakirjatutkimuksellisen teoriapohjan muodostavat Kai Mikkosen ja Sirke Happosen kuvakirjatutkimuksen perusteet.
Tutkielma etenee keskeisten käsitteiden kuten representaation, ruumiin, sukupuolen ja normin määrittelystä sekä tutkimusmetodin esittelystä kohdeteosteni tarkempaan analyysiin ruumiin ja sukupuolen representaatiosta. Analyysissä tarkastellaan aineistoesimerkein sekä oppikirjasarjan normatiivisia käsityksiä purkavia että toistavia esityksiä. Huomio kiinnittyy ruumiin representaation osalta etnisyyden sekä norminvastaisten ja -mukaisten ruumiiden esittämiseen. Sukupuolen representaatiota analysoidaan erilaisten sukupuolittavien piirteiden, sukupuolen performoinnin ja toimintamahdollisuuksien näkökulmista. Lisäksi analysoidaan antropomorfisten eläinhahmojen sukupuolen ilmenemistä sekä seksuaalisuuden representaatiota Huima-oppikirjoissa.
Tutkielmassa keskeinen päätelmä on, että representaatio Huima-oppikirjasarjassa on kauttaaltaan melko normatiivista ja sukupuolen esitys binääristä. Oppikirjat päätyvät toistamaan ruumiiseen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitettyjä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia normeja tekstivalinnoilla ja kuvituksilla. Oppikirjojen hahmot usein toistavat toiminnallaan stereotyyppistä esitystä sukupuolestaan ja ohjaavat tekemään sukupuolta tämän mukaisesti. Lisäksi heteroseksuaalisuus on ainoa seksuaalisuuden muoto, jota oppikirjoissa ilmenee.
Toinen keskeinen johtopäätös on, että Opetushallituksen tavoitteet ruumiin yhdenvertaisuuden ja sukupuolen moninaisuuden edistämisestä eivät täysin tyydyttävästi toteudu normatiivisen kuvaston ja representaation vuoksi. Huima-sarjan opettajan oppaat eivät eksplisiittisesti ohjaa tai anna vinkkejä keskusteluun, jolla olisi mahdollista laajentaa käsityksiä sukupuolesta ja sen moninaisuudesta. On opettajan pedagogisesta osaamisesta ja näkemyksestä kiinni, miten näitä teemoja opetuksessa edistetään ja nostetaan keskusteluun.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu Judith Butlerin ja Sara Ahmedin sukupuolikäsityksistä ja teorioista sukupuolen performatiivisuudesta, ruumiiden toimintamahdollisuuksista sekä käsityksistä norminmukaisen ja -vastaisen ruumiin kokemuksesta maailmassa. Nämä yhteiskuntatutkimuksen teoriat syventävät metodia, jossa feministinen ja multimodaalinen lähiluenta kietoutuvat yhteen oppikirjatutkimuksen kanssa. Tutkielman kuvakirjatutkimuksellisen teoriapohjan muodostavat Kai Mikkosen ja Sirke Happosen kuvakirjatutkimuksen perusteet.
Tutkielma etenee keskeisten käsitteiden kuten representaation, ruumiin, sukupuolen ja normin määrittelystä sekä tutkimusmetodin esittelystä kohdeteosteni tarkempaan analyysiin ruumiin ja sukupuolen representaatiosta. Analyysissä tarkastellaan aineistoesimerkein sekä oppikirjasarjan normatiivisia käsityksiä purkavia että toistavia esityksiä. Huomio kiinnittyy ruumiin representaation osalta etnisyyden sekä norminvastaisten ja -mukaisten ruumiiden esittämiseen. Sukupuolen representaatiota analysoidaan erilaisten sukupuolittavien piirteiden, sukupuolen performoinnin ja toimintamahdollisuuksien näkökulmista. Lisäksi analysoidaan antropomorfisten eläinhahmojen sukupuolen ilmenemistä sekä seksuaalisuuden representaatiota Huima-oppikirjoissa.
Tutkielmassa keskeinen päätelmä on, että representaatio Huima-oppikirjasarjassa on kauttaaltaan melko normatiivista ja sukupuolen esitys binääristä. Oppikirjat päätyvät toistamaan ruumiiseen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitettyjä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia normeja tekstivalinnoilla ja kuvituksilla. Oppikirjojen hahmot usein toistavat toiminnallaan stereotyyppistä esitystä sukupuolestaan ja ohjaavat tekemään sukupuolta tämän mukaisesti. Lisäksi heteroseksuaalisuus on ainoa seksuaalisuuden muoto, jota oppikirjoissa ilmenee.
Toinen keskeinen johtopäätös on, että Opetushallituksen tavoitteet ruumiin yhdenvertaisuuden ja sukupuolen moninaisuuden edistämisestä eivät täysin tyydyttävästi toteudu normatiivisen kuvaston ja representaation vuoksi. Huima-sarjan opettajan oppaat eivät eksplisiittisesti ohjaa tai anna vinkkejä keskusteluun, jolla olisi mahdollista laajentaa käsityksiä sukupuolesta ja sen moninaisuudesta. On opettajan pedagogisesta osaamisesta ja näkemyksestä kiinni, miten näitä teemoja opetuksessa edistetään ja nostetaan keskusteluun.