”Koulussa parasta ovat kaverit” : 7.–9.-luokkalaisten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä

Abstract

Suomessa koulutuksesta ja koulusta käytävää keskustelua ovat hallinneet laajasti heikentyneet oppimistulokset sekä monialainen pahoinvoinnin lisääntyminen lieveilmiöineen. Keskityttäessä negatiivisiin asioihin ja ilmiöihin huomion ulkopuolelle jäävät positiiviset asiat sekä hyvinvointi. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan luomaan sävyltään positiivisen ja vahvistavan tarkastelunäkökulman, jonka kautta hyvinvointia voitaisiin tutkailla positiivisella vireellä.

Tutkimuksessa toteutettiin 250 oppilaan yläasteella sähköinen kysely, jossa kolmeen avoimeen kysymykseen tavoiteltiin kouluhyvinvointia vahvistavia ja heikentävistä tekijöistä sekä kouluhyvinvointia parantavista kehitysajatuksista. Lopullinen aineisto koostui 90 oppilaan vastauksista, jotka käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin, teoriaohjaavan ryhmittelyn kautta. Ryhmittelyä ohjaava teoria laadittiin hyvinvointitutkimuksen aiempien mallien ja teorioiden pohjalta kouluhyvinvoinnin malli, joka jakautui kolmeen osa-alueeseen (koulun olosuhteisiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä itsensätoteuttamiseen) sekä näihin vaikuttaviin kahteen teemaan (oppilashuoltoon ja kiusaamiseen).

Tutkimuksessa selvisi, että merkittävimmäksi oppilaiden kouluhyvinvointia vahvistavaksi tekijäksi muodostui sosiaalisten suhteiden osa-alue sekä erityisesti kaveri- ja ystävyyssuhteet. Kouluhyvinvointia heikentävät tekijät asettuivat vahvistavista tekijöistä poiketen tasaisemmin eri osa-alueille: koulun olosuhteiden osalta korostuivat ruuan laatu ja vessojen siisteys ja kunto, kun taas sosiaalisten suhteiden osalta ihmisten käyttäytyminen muodosti valtaosan heikentävistä tekijöistä. Kouluhyvinvointia parantavat kehitysajatukset, kuten esimerkiksi vessojen kuntoon ja ruuan laatuun sekä opetukseen liittyvät näkemykset olivat samoihin asioihin kiinnittyviä kouluhyvinvointia heikentävien asioiden kanssa.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yläasteikäiset oppilaat tiedostavat heidän kouluhyvinvointiinsa positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Avointen kysymysten kautta oli mahdollista saavuttaa oppilaiden subjektiivisia näkemyksiä kouluhyvinvointiin liittyen, mikä puolestaan mahdollistaa esimerkiksi koulun kehittämisen kohti hyvinvointia tukevaa ja vahvistavaa ympäristöä.