Tähtilapsia ja nuoria menehtyjiä : Itsemurhien kehystäminen Helsingin Sanomissa vuosina 2020–2022
Ylitie, Heta (2023)
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305055287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305055287
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, kuinka itsemurhia käsitellään Helsingin Sanomissa vuosina 2020–2022 julkaistuissa itsemurha-aiheisissa jutuissa. Analyysissäni tarkastelen sitä, millaisia kehyksiä itsemurhat saavat, ja ketkä pääsevät ääneen itsemurhia käsittelevissä jutuissa.
Tutkielmani teoriaosuudessa määrittelen itsemurhiin ja itsetuhoiseen käytökseen liittyviä käsitteitä. Lisäksi käsittelen lyhyesti itsemurhien ehkäisyä Suomessa ja itsemurhien uutisoinnin tueksi kehitettyjä mediaohjeita ja niihin liittyvää tutkimusta. Esittelen myös Werther- ja Papageno-efektien käsitteet, jotka kuvaavat uutisoinnin itsemurhia lisäävää tai vähentävää vaikutusta.
Aineistonani toimii 19 Helsingin Sanomissa vuosien 2020–2022 aikana julkaistua itsemurhaa käsittelevää artikkelia. Analysoin aineistoni kehysanalyysin keinoin, eli tutkin sitä, miten itsemurha kehystetään aineistossa.
Analyysini pohjalta aineistosta löytyi kahdeksan erilaista kehystä itsemurhille. Kehykset ovat niiden yleisyysjärjestyksessä seuraavat: mielenterveyskriisin kehys, asiantuntijapuhe-kehys, tilastojen ja tutkimuksen kehys, julkkiksen itsemurha -kehys, tabun ja stigman kehys, eutanasian ja avustetun itsemurhan kehys, läheisen tuska -kehys sekä toisiin ajatuksiin tulleen kehys. Itsemurhia koskevissa jutuissa korostui siis mielenterveyspalvelujen ongelmat itsemurhien taustalla sekä tilastot, tutkimukset ja asiantuntijoiden lausunnot. Itsemurhan tehneiden läheiset sekä itsemurhaa harkinneet, mutta toisiin ajatuksiin tulleet sen sijaan pääsivät aineistossa ääneen harvemmin.
Tutkielmani teoriaosuudessa määrittelen itsemurhiin ja itsetuhoiseen käytökseen liittyviä käsitteitä. Lisäksi käsittelen lyhyesti itsemurhien ehkäisyä Suomessa ja itsemurhien uutisoinnin tueksi kehitettyjä mediaohjeita ja niihin liittyvää tutkimusta. Esittelen myös Werther- ja Papageno-efektien käsitteet, jotka kuvaavat uutisoinnin itsemurhia lisäävää tai vähentävää vaikutusta.
Aineistonani toimii 19 Helsingin Sanomissa vuosien 2020–2022 aikana julkaistua itsemurhaa käsittelevää artikkelia. Analysoin aineistoni kehysanalyysin keinoin, eli tutkin sitä, miten itsemurha kehystetään aineistossa.
Analyysini pohjalta aineistosta löytyi kahdeksan erilaista kehystä itsemurhille. Kehykset ovat niiden yleisyysjärjestyksessä seuraavat: mielenterveyskriisin kehys, asiantuntijapuhe-kehys, tilastojen ja tutkimuksen kehys, julkkiksen itsemurha -kehys, tabun ja stigman kehys, eutanasian ja avustetun itsemurhan kehys, läheisen tuska -kehys sekä toisiin ajatuksiin tulleen kehys. Itsemurhia koskevissa jutuissa korostui siis mielenterveyspalvelujen ongelmat itsemurhien taustalla sekä tilastot, tutkimukset ja asiantuntijoiden lausunnot. Itsemurhan tehneiden läheiset sekä itsemurhaa harkinneet, mutta toisiin ajatuksiin tulleet sen sijaan pääsivät aineistossa ääneen harvemmin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10985]