Science Based Targets -aloitteen mukaisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen määrittäminen: Soveltaminen suomalaisen energiayhtiön laskentatapaukseen

Abstract

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on välttämätöntä vähentää ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Myös yritykset ovat viime aikoina alkaneet asettaa toimintansa aiheuttamille kasvihuonekaasupäästöille vähennystavoitteita, joiden on tarkoitus olla riittäviä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Pariisin sopimuksessa sovitulle tasolle. Näiden tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden määrittelyssä ja rekisteröimisessä asemaansa on vakiinnuttamassa Science Based Targets -aloite (SBTi). Aloitteeseen sitoutumalla yhtiöt pyrkivät pääasiassa lisäämään vastuullisuustavoitteidensa uskottavuutta sidosryhmien, kuten rahoittajien, silmissä.

Tämän työn tavoitteena oli tarkastella Science Based Targets -aloitteen mukaisten ilmastotavoitteiden soveltamista suomalaisen energiayhtiön näkökulmasta. Työssä tutustuttiin SBTi:n ja GHG-protokollan vaatimuksiin päästölaskennan ja tavoitteen muodostamisesta, sekä energiayhtiön erilaisiin päästölähteisiin näiden standardien näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita laajemmin, sekä pyrittiin tunnistamaan niiden asettamiseen liittyviä hyötyjä ja haasteita yritysten näkökulmasta.

Ydinvoiman, vesivoiman sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon aloilla toimivalle kohdeyritykselle Pohjolan Voima Oyj:lle (PVO) laskettiin työssä päästöjen vähennystavoitteet kahdella eri menetelmällä. Tätä varten muodostettiin PVO:n suorista (scope 1) ja energiankulutukseen liittyvistä (scope 2) päästöistä kasvihuonekaasuinventaario, jossa kokonaispäästöiksi saatiin 509 500 t CO2e vuonna 2020 ja 519 500 t CO2e vuonna 2021. Tarkastelussa havaittiin, että valtaosa PVO:n suorista päästöistä muodostuu odotetusti polttoaineiden palamisessa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Tämän vuoksi polttoaineissa tehtävät muutokset ovat myös merkittävin mahdollisuus päästötavoitteiden saavuttamiseen.

PVO:lle mitoitettu SBTi:n pienille ja keskisuurille yrityksille räätälöity tavoitemalli johti absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen 42 %:n vähennystarpeeseen vuoteen 2030 mennessä. Tarkasteltuihin vähennysskenaarioihin nähden tämä tavoite olisi teoriassa mahdollista saavuttaa polttoainejakaumaan tehtävillä muutoksilla, jotka ovat linjassa muiden PVO:n nykyisten tavoitteiden kanssa. Energiayhtiöiden toimialakohtaisen mallin mukaan johdetut tavoitteet puolestaan vaatisivat samassa ajassa noin 80 %:n vähennyksen tuotannon päästöintensiteetissä. Koska intensiteettitavoite ottaa huomioon tuotantomäärän muutokset, se voi sopia ominaisuuksiltaan toimialan tarpeisiin absoluuttista tavoitetta paremmin. Toisaalta tällä tavoitemallilla päästöjen tavoitetasosta muodostuu hyvin matala niille yhtiöille, joiden päästöintensiteetti on jo lähtötasoltaan alhainen. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatisi myös PVO:lta voimakkaampia muutoksia tuotantoon.

Työssä ei tehty kattavaa kasvihuonekaasuinventaariota PVO:n arvoketjujen epäsuorista päästöistä (scope 3), mutta niiden suhteellista merkitystä pyrittiin arvioimaan. Tarkastelusta voidaan päätellä, että myös arvoketjuissa on todennäköisesti merkittäviä päästölähteitä, jotka muodostuvat kokonaisuuden kannalta tuntuviksi ainakin, jos scope 1 ja 2 -päästöjä onnistutaan vähentämään tässä työssä johdettujen tavoitteiden mukaan. Jatkotoimenpiteinä suositellaankin yhtiön scope 3 -päästöjen tunnistamista ja laskemista sekä mahdollista tavoitteen mitoittamista myös niille. Lisäksi tässä työssä saatujen tulosten ja tehtyjen havaintojen pohjalta PVO:ssa voidaan tehdä päätös siitä, halutaanko SBTi:n mukaiseen tavoitteeseen sitoutua.