The Intergenerational Transmission of Socially Stratified Lifestyles
Kallunki, Jarmo (2023)
Kallunki, Jarmo
Tampere University
2023
Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2899-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2899-3
Tiivistelmä
Yhteiskunnallisten luokka-asemien hierarkian ja kulttuuristen elämäntyylien hierarkian yhteyden tutkimus on ollut sosiologian klassisimpia aiheita jo tieteenalan alkuajoilta. Viime vuosikymmeninä yhteiskuntaluokka-asemien ja kulttuuristen elämäntyylien yhteyden tutkimus on selkeästi vilkastunut monissa maissa. Eräs tutkimusalueen juonteista koskee elämäntyylien ylisukupolvista periytymistä, toisin sanoen sitä miten ja missä määrin elämäntyyli siirtyy sukupolvelta toiselle, erityisesti vanhemmilta lapsille. Tässä väitöskirjassa jatketaan ja laajennetaan elämäntyylien ylisukupolvisen periytymisen tutkimusta analysoimalla ilmiötä aiempaa laajemmasta näkökulmasta. Väitöskirjan teoreettinen perusta rakentuu sosiaalisen stratifikaation, sosialisaation, kulttuurisen reproduktion ja kulttuurisen liikkuvuuden tutkimusperinteitä yhdistelemällä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että ylempien yhteiskuntaluokkien ”korkeakulttuurinen” elämäntyyli periytyy, ja tätä tutkimusta uudistetaan tässä väitöskirjassa osoittamalla, että periytyvää on myös kulttuurisen osallistumisen laajuus. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota myös muiden kuin korkeakulttuurisen elämäntyylin periytymiseen, ja tätä hitaasti kehittyvää tutkimusalaa vahvistetaan ja laajennetaan tässä väitöskirjassa osoittamalla, että myös populaarikulttuuriin ja jokapäiväiseen kulttuuriin orientoituminen periytyy. Kulttuurisen liikkuvuuden teorian näkökulmasta osoitetaan, että yhtäältä vanhempien elämäntyylin vaikutus lastensa elämäntyyliin on pitkäaikainen, mutta toisaalta sosiaalisen liikkuvuuden myötä myös yksilön syvälliset elämäntyylit ja taipumukset voivat osin muuttua uutta yhteiskunnallista asemaa vastaaviksi.
Väitöskirjan tutkimuskysymykset asetetaan seuraavasti: (1) Missä muodoissa elämäntyylit voivat periytyä vanhemmilta heidän lapsilleen? (2) Kuinka pysyvän vaikutuksen lapsuuden perheen sosialisaatio elämäntyyliin jättää? (3) Millä tavalla sosiaalinen liikkuvuus muokkaa lapsuudenkodista perittyä elämäntyyliä? Tutkimuksen aineistona käytetään kahta kansallisesti edustavaa, Suomessa vuosina 2007 ja 2018 lähes identtisellä lomakkeella kerättyä kyselyaineistoa. Aineistoa analysoidaan erilaisin määrällisin menetelmin, missä keskeisessä osassa ovat regressioanalyysit.
Tämä yhteenveto kokoaa tutkimuksen kuusi päätulosta. Ensinnäkin kulttuurisen osallistumisen laajuus, tässä tapauksessa erilaisiin kulttuuriaktiviteetteihin osallistumisen määrä, periytyy vanhemmilta lapsille. Toiseksi spesifit elämäntyylilliset orientaatiot, jotka nimetään tässä korkeakulttuuriseksi, populaarikulttuuriseksi ja arkikulttuuriseksi orientaatioksi, periytyvät vanhemmilta lapsille. Orientaatioiden periytyminen on symmetristä siten, että kunkin orientaation osalta lapsi todennäköisemmin omaksuu vanhemmilla olevan orientaation kuin jonkun muun tarkastelluista orientaatioista. Kolmanneksi lapsuuden perheen sosiaalistumisella on pitkäaikainen vaikutus siten, että se säilyy, kun analyysissä vakioidaan muita elämäntyyliin vaikuttavia tekijöitä, kuten koulutustaso, ikä, sukupuoli ja sosiaalinen liikkuvuus. Neljänneksi alemmasta sosiaalisesta asemasta ylempään liikkuvassa ryhmässä havaitaan myös kulttuurista liikkuvuutta, vaikka lapsuuden aseman vaikutukset elämäntyylissä yhä näkyvätkin. Viidenneksi voidaan todeta, että sosiaalisen liikkuvuuden myötä elämäntyylissä voivat muuttua myös henkilökohtaiset syvällisemmät maut ja taipumukset kuten musiikkimaku ja tavat lukea kirjallisuutta tai katsoa televisiota, eikä kyse ole pelkästään ulkoisesta käyttäytymisestä uuden aseman edellyttämällä tavalla. Viimein kuudenneksi nähdään, että siinä missä koulutus ja työelämä asettavat yksilöitä sosiaalisesti eri asemiin, niissä on osin erilaiset kulttuuriset hierarkiansa ja elämäntyylien arvostustapansa.
Väitöskirja laajentaa elämäntyylien ylisukupolvisen periytymisen tutkimuksen alaa tuomalla mukaan kulttuurisen osallistumisen laajuuden ja muidenkin kuin vain korkeakulttuurisen elämäntyylin periytymisen. Eräs selkeimmistä yhteiskuntaluokkien ja elämäntyylien yhteen kietoutumista koskevista tuloksista on, että mitä korkeampi sosiaalinen asema yksilöllä on, sitä enemmän hän osallistuu kulttuuriin. Tähän peilaten väitöskirjassa osoitettu kulttuurisen osallistumisen laajuuden periytyminen saattaa olla nyky-yhteiskunnassa keskeisin elämäntyylin ja siihen liittyvän statuksen periytymisen muoto, ja se koskee kaikkia yhteiskuntaluokkia. Toinen väitöskirjan laaja kontribuutio on yhteiskuntaluokkien ytimien – ytimen muodostavat yksilöt, joilla on sama luokka-asema kuin heidän molemmilla vanhemmillaan – erottaminen sosiaalisen ja kulttuurisen liikkuvuuden analyysissä, mikä mahdollistaa systemaattisten elämäntyylierojen näkyväksi tekemisen keskiluokan ja työväenluokan välillä Suomessa. Suomessa työväenluokasta keskiluokkaan siirtyvät omaksuvat piirteitä keskiluokkaisesta elämäntyylistä, mutta samalla he säilyttävät osan siitä elämäntyylistä, johon he ovat sosiaalistuneet lapsuudenperheessään. Tilanne johtaa yhteiskuntaluokan kannalta epäyhtenäiseen elämäntyyliin, jossa yhdistyvät sekä uuden että entisen yhteiskuntaluokan elämäntyylit. Sosiologisen metodologian kannalta tämä merkitsee, että mikäli yhteiskuntaluokkien elämäntyylejä tutkittaessa jätetään sosiaalisesti liikkuvat yksilöt erottamatta yhteiskuntaluokkien ytimistä, mahdolliset systemaattiset ja syvälliset erot yhteiskuntaluokkien ytimien välillä voivat jäädä havaitsematta. Tällöin tulokset voivat vääristyä siten, että elämäntyylilliset erot näyttäytyvät laimeammilta kuin ne tosiasiassa ovat. Kaiken kaikkiaan väitöskirja edistää yhteiskunnallisten luokka- asemien hierarkian ja kulttuuristen elämäntyylien hierarkian yhteyksien tutkimusta useissa aiemmin vähemmän huomiota saaneissa kysymyksissä.
Väitöskirjan tutkimuskysymykset asetetaan seuraavasti: (1) Missä muodoissa elämäntyylit voivat periytyä vanhemmilta heidän lapsilleen? (2) Kuinka pysyvän vaikutuksen lapsuuden perheen sosialisaatio elämäntyyliin jättää? (3) Millä tavalla sosiaalinen liikkuvuus muokkaa lapsuudenkodista perittyä elämäntyyliä? Tutkimuksen aineistona käytetään kahta kansallisesti edustavaa, Suomessa vuosina 2007 ja 2018 lähes identtisellä lomakkeella kerättyä kyselyaineistoa. Aineistoa analysoidaan erilaisin määrällisin menetelmin, missä keskeisessä osassa ovat regressioanalyysit.
Tämä yhteenveto kokoaa tutkimuksen kuusi päätulosta. Ensinnäkin kulttuurisen osallistumisen laajuus, tässä tapauksessa erilaisiin kulttuuriaktiviteetteihin osallistumisen määrä, periytyy vanhemmilta lapsille. Toiseksi spesifit elämäntyylilliset orientaatiot, jotka nimetään tässä korkeakulttuuriseksi, populaarikulttuuriseksi ja arkikulttuuriseksi orientaatioksi, periytyvät vanhemmilta lapsille. Orientaatioiden periytyminen on symmetristä siten, että kunkin orientaation osalta lapsi todennäköisemmin omaksuu vanhemmilla olevan orientaation kuin jonkun muun tarkastelluista orientaatioista. Kolmanneksi lapsuuden perheen sosiaalistumisella on pitkäaikainen vaikutus siten, että se säilyy, kun analyysissä vakioidaan muita elämäntyyliin vaikuttavia tekijöitä, kuten koulutustaso, ikä, sukupuoli ja sosiaalinen liikkuvuus. Neljänneksi alemmasta sosiaalisesta asemasta ylempään liikkuvassa ryhmässä havaitaan myös kulttuurista liikkuvuutta, vaikka lapsuuden aseman vaikutukset elämäntyylissä yhä näkyvätkin. Viidenneksi voidaan todeta, että sosiaalisen liikkuvuuden myötä elämäntyylissä voivat muuttua myös henkilökohtaiset syvällisemmät maut ja taipumukset kuten musiikkimaku ja tavat lukea kirjallisuutta tai katsoa televisiota, eikä kyse ole pelkästään ulkoisesta käyttäytymisestä uuden aseman edellyttämällä tavalla. Viimein kuudenneksi nähdään, että siinä missä koulutus ja työelämä asettavat yksilöitä sosiaalisesti eri asemiin, niissä on osin erilaiset kulttuuriset hierarkiansa ja elämäntyylien arvostustapansa.
Väitöskirja laajentaa elämäntyylien ylisukupolvisen periytymisen tutkimuksen alaa tuomalla mukaan kulttuurisen osallistumisen laajuuden ja muidenkin kuin vain korkeakulttuurisen elämäntyylin periytymisen. Eräs selkeimmistä yhteiskuntaluokkien ja elämäntyylien yhteen kietoutumista koskevista tuloksista on, että mitä korkeampi sosiaalinen asema yksilöllä on, sitä enemmän hän osallistuu kulttuuriin. Tähän peilaten väitöskirjassa osoitettu kulttuurisen osallistumisen laajuuden periytyminen saattaa olla nyky-yhteiskunnassa keskeisin elämäntyylin ja siihen liittyvän statuksen periytymisen muoto, ja se koskee kaikkia yhteiskuntaluokkia. Toinen väitöskirjan laaja kontribuutio on yhteiskuntaluokkien ytimien – ytimen muodostavat yksilöt, joilla on sama luokka-asema kuin heidän molemmilla vanhemmillaan – erottaminen sosiaalisen ja kulttuurisen liikkuvuuden analyysissä, mikä mahdollistaa systemaattisten elämäntyylierojen näkyväksi tekemisen keskiluokan ja työväenluokan välillä Suomessa. Suomessa työväenluokasta keskiluokkaan siirtyvät omaksuvat piirteitä keskiluokkaisesta elämäntyylistä, mutta samalla he säilyttävät osan siitä elämäntyylistä, johon he ovat sosiaalistuneet lapsuudenperheessään. Tilanne johtaa yhteiskuntaluokan kannalta epäyhtenäiseen elämäntyyliin, jossa yhdistyvät sekä uuden että entisen yhteiskuntaluokan elämäntyylit. Sosiologisen metodologian kannalta tämä merkitsee, että mikäli yhteiskuntaluokkien elämäntyylejä tutkittaessa jätetään sosiaalisesti liikkuvat yksilöt erottamatta yhteiskuntaluokkien ytimistä, mahdolliset systemaattiset ja syvälliset erot yhteiskuntaluokkien ytimien välillä voivat jäädä havaitsematta. Tällöin tulokset voivat vääristyä siten, että elämäntyylilliset erot näyttäytyvät laimeammilta kuin ne tosiasiassa ovat. Kaiken kaikkiaan väitöskirja edistää yhteiskunnallisten luokka- asemien hierarkian ja kulttuuristen elämäntyylien hierarkian yhteyksien tutkimusta useissa aiemmin vähemmän huomiota saaneissa kysymyksissä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]