Sosiaalisen median käytön yhteydet elämäntyytyväisyyteen 13- ja 15-vuotiailla nuorilla
Tuomarla, Julius; Junnila, Ilari (2023)
Tuomarla, Julius
Junnila, Ilari
2023
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305045216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305045216
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten nuorten sosiaalisen median käytön ja elämäntyytyväisyyden välisiä yhteyksiä. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli, onko nuorten elämäntyytyväisyydessä eroja sen mukaan, käyttävätkö he sosiaalista mediaa päivittäin vai harvemmin. Aiemmat, pääosin ulkomaiset tutkimustulokset aiheesta ovat olleet ristiriitaisia ja epäjohdonmukaisia, minkä vuoksi halusimme tutkia aihetta myös kotimaisella aineistolla. Tämän lisäksi toisena tutkimuskysymyksenä tarkasteltiin, eroavatko 13- ja 15- vuotiaiden nuorten elämäntyytyväisyydet toisistaan, ja ovatko mahdolliset erot yhteydessä sosiaalisen median käyttöön.
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin Suomessa WHO:n koululaistutkimuksen yhteydessä vuonna 2014, ja tutkimukseen valikoitunut lopullinen otos koostui 3689 suomalaisesta 13- ja 15-vuotiaasta nuoresta. Tulosten tilastollisessa analyysissa ikäryhmät jaettiin päivittäin ja harvemmin kuin päivittäin sosiaalista mediaa käyttävien nuorten ryhmiin, ja ryhmien elämäntyytyväisyyden keskiarvoja vertailtiin t-testillä. Lisäksi ikäryhmien välisiä eroja elämäntyytyväisyydessä sekä näiden yhteyksiä sosiaalisen median käyttöön tarkasteltiin kaksisuuntaisella varianssianalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuorten sosiaalisen median käyttö ei ollut yhteydessä elämäntyytyväisyyteen. Päivittäin sosiaalista mediaa käyttävät nuoret olivat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin tätä harvemmin sosiaalista mediaa käyttävät nuoret. Sen sijaan ikäryhmien välillä oli eroja elämäntyytyväisyydessä, ja tutkimuksen tulosten mukaan 13-vuotiaat olivat keskimäärin hieman tyytyväisempiä elämäänsä kuin 15-vuotiaat. Tämä ero ei kuitenkaan ollut yhteydessä sosiaalisen median käyttöön. Tutkimuksen tulokset voivat yhtäältä vähentää ennakkoluuloja sosiaalisen median kielteisistä vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin, mutta toisaalta myös rohkaista tutkimaan aihetta tulevaisuudessa suomalaisilla aineistoilla entistä laaja-alaisemmin. Sosiaalisen median käyttö on moniulotteinen ja jatkuvasti muuttuva ilmiö, jonka yhteyksiä hyvinvointiin on hyvä tutkia erilaisilla asetelmilla myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin Suomessa WHO:n koululaistutkimuksen yhteydessä vuonna 2014, ja tutkimukseen valikoitunut lopullinen otos koostui 3689 suomalaisesta 13- ja 15-vuotiaasta nuoresta. Tulosten tilastollisessa analyysissa ikäryhmät jaettiin päivittäin ja harvemmin kuin päivittäin sosiaalista mediaa käyttävien nuorten ryhmiin, ja ryhmien elämäntyytyväisyyden keskiarvoja vertailtiin t-testillä. Lisäksi ikäryhmien välisiä eroja elämäntyytyväisyydessä sekä näiden yhteyksiä sosiaalisen median käyttöön tarkasteltiin kaksisuuntaisella varianssianalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuorten sosiaalisen median käyttö ei ollut yhteydessä elämäntyytyväisyyteen. Päivittäin sosiaalista mediaa käyttävät nuoret olivat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin tätä harvemmin sosiaalista mediaa käyttävät nuoret. Sen sijaan ikäryhmien välillä oli eroja elämäntyytyväisyydessä, ja tutkimuksen tulosten mukaan 13-vuotiaat olivat keskimäärin hieman tyytyväisempiä elämäänsä kuin 15-vuotiaat. Tämä ero ei kuitenkaan ollut yhteydessä sosiaalisen median käyttöön. Tutkimuksen tulokset voivat yhtäältä vähentää ennakkoluuloja sosiaalisen median kielteisistä vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin, mutta toisaalta myös rohkaista tutkimaan aihetta tulevaisuudessa suomalaisilla aineistoilla entistä laaja-alaisemmin. Sosiaalisen median käyttö on moniulotteinen ja jatkuvasti muuttuva ilmiö, jonka yhteyksiä hyvinvointiin on hyvä tutkia erilaisilla asetelmilla myös tulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]