”Tuskin mieskään haluaisi olla ammatiltaan nainen” : Sisällönanalyysi sukupuolittuneita ammattinimikkeitä koskevasta verkkokeskustelusta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa käsittelen suomen kielen seksismiä ja tarkemmin yhtä sen ilmenemismuotoa, eli sukupuolittuneita ammattinimikkeitä. Sukupuolittuneet ammattinimikkeet sisältävät jonkin sukupuoleen viittaavan ilmaisun. Ne ovat olleet kauan osa kieltämme, mutta niiden asemaa on alettu tarkastella uudelleen sukupuolineutraalin kielen yleistymisen seurauksena. Haluankin keskittyä tutkielmassani siihen, minkälaisia reaktioita niistä luopuminen on ihmisissä aiheuttanut. Tutkin niitä perustelutapoja, millä sukupuolineutraaleita nimikkeitä joko puolustetaan tai vastustetaan.

Tutkimuksen taustaksi esittelen, mitä sukupuolittuneet ammattinimikkeet ovat ja minkälainen esiintyvyys ja historia niillä on. Lisäksi kerron kielen mieskeskeisyydestä, eli muun muassa yleistävästä maskuliinisuudesta ja feminiinijohtimista. Molemmat näistä korostuvat sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden kohdalla. Lisäksi avaan tutkielmassani seksististä sekä sukupuolineutraalia kieltä. Kerron, miten seksismi esiintyy kielessä ja minkälainen on sukupuolineutraalin kielen historia. Käsittelen myös kielen ylläpitämiä stereotypioita. Kielen voidaan nähdä vaikuttavan ihmisten näkemyksiin maailmasta. Sanat voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitkä ammatit nähdään millekin sukupuolelle sopivina. Tämä ylläpitää ammatillisia stereotypioita.

Aineistoni on kommentit Vauva.fi-verkkosivun keskusteluketjuun, jossa kysytään naisten mielipiteitä sukupuolittuneisiin ammattinimikkeisiin. Olen rajannut aineistokseni ajallisesti ja sisällöllisesti relevantit kommentit. Aineistoni laajuus on 161 kommenttia. Olen ottanut analyysia tehdessäni huomioon verkkokeskustelujen luonteen tutkimusaineistona sekä vastaajien oletetun naisvaltaisuuden.

Toteutan analyysin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Etsin aineistosta eri perustelutapoja, joita kommentoijat ovat käyttäneet tukemaan omaa mielipidettään. Sisällönanalyysin vaiheiden avulla olen muodostanut aineistosta pääluokkia sekä niiden alaluokkia. Jokaiseen pääluokkaan kuuluu kommentteja eri mielipiteiden edustajilta. Muodostin neljä pääluokkaa, joita ovat: (1) Kieli ja muutos, (2) Yleistävä maskuliinisuus, (3) Tasa-arvo-ongelma ja (4) Identiteetti ja nimikkeet. Ensimmäinen pääluokka pitää sisällään kommentit, joissa käsitellään kielen vaikutuksia ja sanojen vaihtamista. Toisessa pääluokassa keskitytään miesneutraalin mahdollisuuksiin ja mahdottomuuksiin. Kolmannen pääluokan kommenteissa pohditaan sitä, onko muutos tarpeellista tai ketä se hyödyttää. Viimeisessä pääluokassa otetaan kantaa sukupuoli-identiteetin ja ammattinimikkeiden yhteensopivuuteen.

Kommentit jakautuivat hyvin selkeästi asiaa puolustaviin ja vastustaviin. Erilaisia perustelu tapoja käytettiin kummaltakin puolelta. Sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden kannattajat antoivat kuitenkin useammin laajemmin perusteltuja vastauksia, ja nimikkeitä vastustavien perustelut pohjautuivat useammin joko omaan tunteeseen tai väärään tietoon. Tutkielmani lopussa pohdin, mitä syitä tällaiselle jakaumalle voi olla ja miten keskustelun oletettu naisvaltaisuus on vaikuttanut vastauksiin. Tutkimukseni osoittaa sen, että keskustelu aiheesta on hyvin kahtia jakautunutta ja muutos kohti sukupuolineutraaleita nimikkeitä voi olla ihmisille monesta eri syystä joko tärkeää tai hankalaa.