Pandemian vaikutukset Suomen kuntien väliseen muuttoliikkeeseen
Patrick, Salmi (2023)
Patrick, Salmi
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305045211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305045211
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan COVID-19-pandemian aikana tapahtuneita muutoksia Suomen kuntien välisen muuttoliikkeen määrissä ja kohdentumisessa ominaisuuksiltaan erilaisten kuntien alueille. Lisäksi tutkielmassa käsitellään etätyöskentelyn ja -opiskelun lisääntymisen sekä koronarajoitusten tietyille aloille aiheuttamien epävarmuustekijöiden vaikutusta eri ikäisten ihmisten elämään ja muuttoliikkeeseen.
Tutkielmassa käsitellään aluksi yleisiä muuttoliikkeen taustalla vaikuttavia tekijöitä useiden kaupunki- ja aluetaloustieteen teorioiden ja mallien muodossa. Keskeisinä teorioina tutkielman viitekehyksessä käsitellään Tieboutin mallin ja kasautumisteorian mekanismeja, niin itsenäisesti kuin suhteessa toisiinsa. Tutkielmassa luodaan lisäksi katsaus maailmalla julkaistuun pandemian aikaista muuttoliikettä käsittelevään tuoreeseen tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuskirjallisuuden ollessa moninaista ja osin ristiriitaista, on suomalaisella aineistolla tehtävä tutkimus tärkeä lisä pandemian moninaisten vaikutusten ymmärtämistä. Tutkielmassa toteutetaan differenssin differenssi-menetelmällä olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta täydentävä analyysi hyödyntäen Tilastokeskuksen kattavaa Suomen väestöä ja sen muuttoliikettä tilastoivaa tietokantaa.
Tutkielmassa havaitaan kaupunkimaisten kuntien kokeman nettomuuton vähentyneen merkittävästi. Muutos on työikäisen väestön kohdalla suurempi kuin eläkeikäisten kohdalla, ja erityisesti nuorten aikuisten ikäluokan nettomuuton havaitaan kaupunkimaisten kuntien kohdalla merkittävästi laskeneen. On siis mahdollista, että pandemialla on ollut merkittävä vaikutus ihmisten sijoittumispäätöksiin valinnanvaran lisääntyessä etätyöskentelyn myötä sekä kaupunkien houkuttelevuuden vähentyessä koronarajoitusten, tartuntariskin sekä muiden tekijöiden vaikuttaessa ihmisten jokapäiväiseen elämään.
Pandemian pitkäaikaisista ja kokonaisvaltaisista vaikutuksista ihmisten muuttoliikkeeseen saadaan varmuutta vasta tulevaisuudessa, mutta jo tutkielman tekovaiheessa muuttoliikkeen on havaittu joissain maissa normalisoituneen, kun taas toisissa pandemian aikainen kehitys on jatkunut. Aihe on täten hyvin ajankohtainen, mutta ilmiön laajuutta ei voida tarkastella kokonaisvaltaisesti yhden tutkielman puitteissa.
Tutkielmassa käsitellään aluksi yleisiä muuttoliikkeen taustalla vaikuttavia tekijöitä useiden kaupunki- ja aluetaloustieteen teorioiden ja mallien muodossa. Keskeisinä teorioina tutkielman viitekehyksessä käsitellään Tieboutin mallin ja kasautumisteorian mekanismeja, niin itsenäisesti kuin suhteessa toisiinsa. Tutkielmassa luodaan lisäksi katsaus maailmalla julkaistuun pandemian aikaista muuttoliikettä käsittelevään tuoreeseen tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuskirjallisuuden ollessa moninaista ja osin ristiriitaista, on suomalaisella aineistolla tehtävä tutkimus tärkeä lisä pandemian moninaisten vaikutusten ymmärtämistä. Tutkielmassa toteutetaan differenssin differenssi-menetelmällä olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta täydentävä analyysi hyödyntäen Tilastokeskuksen kattavaa Suomen väestöä ja sen muuttoliikettä tilastoivaa tietokantaa.
Tutkielmassa havaitaan kaupunkimaisten kuntien kokeman nettomuuton vähentyneen merkittävästi. Muutos on työikäisen väestön kohdalla suurempi kuin eläkeikäisten kohdalla, ja erityisesti nuorten aikuisten ikäluokan nettomuuton havaitaan kaupunkimaisten kuntien kohdalla merkittävästi laskeneen. On siis mahdollista, että pandemialla on ollut merkittävä vaikutus ihmisten sijoittumispäätöksiin valinnanvaran lisääntyessä etätyöskentelyn myötä sekä kaupunkien houkuttelevuuden vähentyessä koronarajoitusten, tartuntariskin sekä muiden tekijöiden vaikuttaessa ihmisten jokapäiväiseen elämään.
Pandemian pitkäaikaisista ja kokonaisvaltaisista vaikutuksista ihmisten muuttoliikkeeseen saadaan varmuutta vasta tulevaisuudessa, mutta jo tutkielman tekovaiheessa muuttoliikkeen on havaittu joissain maissa normalisoituneen, kun taas toisissa pandemian aikainen kehitys on jatkunut. Aihe on täten hyvin ajankohtainen, mutta ilmiön laajuutta ei voida tarkastella kokonaisvaltaisesti yhden tutkielman puitteissa.