Opiskelijoiden subjektiivinen hyvinvointi koronapandemian aikana : Haastattelututkimus hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoista ja merkittävimmiksi koetuista hyvinvoinnin tekijöistä
Parikainen, Emma (2023)
Parikainen, Emma
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305045201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305045201
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Tampereen yliopiston opiskelijoiden subjektiivista hyvinvointia pandemia-aikana. Opiskelijoiden hyvinvointia pandemia-aika on tutkittu pitkälti määrällisten menetelmien avulla, ja heidän subjektiivisten kokemusten tutkimuksia tältä ajalta on myös vähänlaisesti. Tässä laadullisessa tutkielmassa hyödynnän positiivisen psykologian näkökulmaa opiskelijoiden hyvinvointiin tarkastellen niitä tekijöitä, joiden avulla he ovat ylläpitäneet subjektiivista hyvinvointiaan pandemia-aikana.
Tutkielman teoreettisena taustana hyödynnän hyvinvoinnin PERMA+H-mallia. Malli on pitkälti Martin Seligmanin (2011) kehittämä, ja sitä on kehittänyt eteenpäin Norrish kollegoineen (2013). Malli kuvaa kuutta luontaisesti motivoivaa hyvinvoinnin osa-aluetta, jotka ovat erikseen mitattavissa ja ne yhdessä mahdollistavat yksilön optimaalisen hyvinvoinnin tilan. Tieteenfilosofisena viitekehyksenä sovellan fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa.
Tutkimusaineistoni on kerätty puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla kesä–elokuussa vuoden 2022 aikana. Haastattelin yhteensä viittä opiskelijaa, jotka olivat aloittaneet opiskelunsa vuosien 2018 ja 2020 välillä. Mukana oli siis sekä maisteri- että kandivaiheen opiskelijoita, ja jokainen heistä on kokenut pandemia-ajan sosiaalisen eristäytymisen vaikutukset opiskelijana eläessään. Käytin haastatteluissa virikemateriaalina tekemääni tiivistelmää PERMA+H-mallin osa-alueista (Liite 3). Analyysimenetelmänä toimii sisällönanalyysi, jonka toteutin kaksiosaisesti sekä teoria- että aineistolähtöisesti.
Analyysini mukaan opiskelijat hyödyntävät monipuolisesti PERMA+H-mallin mukaisia hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. Mallin ulkopuolisiksi havainnoiksi paljastuivat lähinnä sellaiset havainnot, joiden yhteydessä niiden roolia hyvinvoinnin ylläpitämisessä ei tarkemmin käsitelty. Eniten aineistohavaintoja hyvinvoinnin ylläpitämisestä löytyi terveyden osa-alueeseen, ja vähiten puolestaan merkityksen osa-alueeseen. Merkittävimmiksi hyvinvoinnin tekijöiksi haastateltavat kuvasivat sosiaaliset suhteet, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä uudet harrastukset.
Tutkielman teoreettisena taustana hyödynnän hyvinvoinnin PERMA+H-mallia. Malli on pitkälti Martin Seligmanin (2011) kehittämä, ja sitä on kehittänyt eteenpäin Norrish kollegoineen (2013). Malli kuvaa kuutta luontaisesti motivoivaa hyvinvoinnin osa-aluetta, jotka ovat erikseen mitattavissa ja ne yhdessä mahdollistavat yksilön optimaalisen hyvinvoinnin tilan. Tieteenfilosofisena viitekehyksenä sovellan fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa.
Tutkimusaineistoni on kerätty puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla kesä–elokuussa vuoden 2022 aikana. Haastattelin yhteensä viittä opiskelijaa, jotka olivat aloittaneet opiskelunsa vuosien 2018 ja 2020 välillä. Mukana oli siis sekä maisteri- että kandivaiheen opiskelijoita, ja jokainen heistä on kokenut pandemia-ajan sosiaalisen eristäytymisen vaikutukset opiskelijana eläessään. Käytin haastatteluissa virikemateriaalina tekemääni tiivistelmää PERMA+H-mallin osa-alueista (Liite 3). Analyysimenetelmänä toimii sisällönanalyysi, jonka toteutin kaksiosaisesti sekä teoria- että aineistolähtöisesti.
Analyysini mukaan opiskelijat hyödyntävät monipuolisesti PERMA+H-mallin mukaisia hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. Mallin ulkopuolisiksi havainnoiksi paljastuivat lähinnä sellaiset havainnot, joiden yhteydessä niiden roolia hyvinvoinnin ylläpitämisessä ei tarkemmin käsitelty. Eniten aineistohavaintoja hyvinvoinnin ylläpitämisestä löytyi terveyden osa-alueeseen, ja vähiten puolestaan merkityksen osa-alueeseen. Merkittävimmiksi hyvinvoinnin tekijöiksi haastateltavat kuvasivat sosiaaliset suhteet, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä uudet harrastukset.