Luontoympäristön asema kiertotalouden edelläkävijäorganisaatioissa Suomessa : Kehysanalyyttinen tarkastelu

Abstract

Kiertotaloutta pyritään edistämään monien yksittäisten valtioiden ja organisaatioiden taholta niin Suomen ja Euroopan Union tasolla kuin ympäri maailman. Kiertotaloutta myös suositaan kestävän kehityksen mukaisena lähestymistapana. Vastuullisuuteen ja kestävyyteen pyrkivän organisaation nähdään olevan kiinnostunut sidosryhmistään ja haluavan ottaa ne huomioon myös omassa toiminnassaan. Sidosryhmiä itsessään ei nähdä enää ainostaan inhimillisinä tahoina, vaan sidosryhmänäkökulmaa on laajennettu koskemaan myös luontoympäristön kaltaisia ei-inhimillisiä tahoja ja toimijoita.

Tämä tutkielma pyrkii ymmärtämään minkälainen asema luontoympäristöllä on kiertotalouden mallin mukaisessa toiminnassa Suomessa. Tutkielma on kiinnostunut sekä siitä ymmärryksestä, jota luontoympäristöön liitetään, että siitä, kuinka luontoympäristön ymmärrys vaikuttaa luontoympäristön asemaan kiertotalouden edelläkävijäorganisaatioiden sidosryhmämäärittelyissä. Tutkimus pyrkii tuottamaan uutta tietoa siitä, kuinka luontoympäristön sidosryhmäaseman huomioiminen edesauttaa kestävän taloustoiminnan toteutumista.

Tutkielman kiertotaloutta ja sidosryhmäteoriaa yhdistävä viitekehys tarkastelee erityisesti luontoympäristön asemaa sidosryhmäteoriassa. Aiemman kirjallisuuden pohjalta hahmotellaan keinoja tulkita laadullista tutkimusaineistoa. Tutkielman laadullinen tutkimus pohjaa CICAT2025-kiertotaloushankkeen tuottamaan haastatteluaineistoon vuodelta 2021. Aiemman tutkimuksen avulla tulkitaan tämän tutkielman tutkimustuloksia. Tutkimuksessa on semanttista kehysanalyysia hyödyntäen tunnistettu aineistosta haastateltavien luontoympäristöön liittämää ymmärrystä.

Tutkimuksen tuloksena määritellään kuusi luontoympäristön ymmärryksestä kertovaa kehystä, jotka ovat: Luontoympäristö resurssina, luontoympäristö tahdin määrittäjänä, luontoympäristö kilpailevana intressinä, luontoympäristö säädösten kohteena, luontoympäristö kompleksisena kokonaisuutena ja luontoympäristö tulevaisuutena. Analyysin tulokset osoittavat, että kiertotalouden edelläkävijäorganisaatiot Suomessa eivät tunnista luontoympäristön suoraa sidosryhmäasemaa, vaan kehykset kertovat luontoympäristön ymmärryksestä välillisesti jonkin toisen tekijän tai toimijan kautta. Luontoympäristön tunnistetaan kyllä liittyvän kaikkeen organisaation toimintaan, mutta luontoympäristöön liitetty ymmärrys on määrittelemätöntä ja luontoympäristön tulkinta on abstraktia.

Tutkielman lopuksi esitetään seuraavat kolme johtopäätöstä. Ensiksi, vasta sisällyttämällä luontoympäristö sidosryhmien arvonluonnin -kaavion osaksi, tulee luontoympäristön vastavuoroinen vaikutussuhde kiertotalouden edelläkävijäorganisaatioiden toimintaan tunnistetuksi. Toiseksi, kiertotalouden edelläkävijäorganisaatiot Suomessa ymmärtävät luontoympäristön ensisijaisesti taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Kolmanneksi, organisaatio ja sen sidosryhmät eivät ole koskaan irrallisia luontoympäristöstä, vaan sen erottamaton osa. Johtopäätökset osoittavat sen, kuinka luontoympäristön sidosryhmäaseman tunnistaminen yrityksen toiminnan osana auttaa aidosti kestävän kehityksen turvaamisessa.