”Ei porno ole mikään kirosana” –TikTokin viestintäympäristön vaikutus käyttökokemukseen
Kosunen, Sanni; Asuja, Maiju (2023)
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035084
Tiivistelmä
TikTok on sosiaalisen median alusta, joka on 2020-luvulla saavuttanut maailmanlaajuisen suosion. Sovelluksella on yli miljardi käyttäjää, mikä tekee siitä merkittävän sosiaalisen median toimintaympäristön. Viihteellisen sisällön lisäksi alustalla leviää paljon esimerkiksi poliittista sisältöä. TikTokin erityispiirre on sen toimintamalli, jonka mukaan algoritmi syöttää käyttäjälle valitsemiaan videomuotoisia viestejä. Käytännössä katsojalla itsellään on siis hyvin vähän valtaa siihen, millaiselle sisällölle hän TikTokissa altistuu.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää TikTokin toimintaperiaatteita viestinnällisestä näkökulmasta. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksen siitä, millainen yhteys viestintäympäristön rajoituksilla on viestinnän muodostumiseen TikTokissa. Tutkimuskysymysten avulla perehdytään siihen, millaiset ominaisuudet vaikuttavat viestimiseen alustalla, mitä rajoitteita viestinnälle on ja miten nämä rajoitukset näkyvät käyttäjille.
Tutkimuksessa keskitytään etenkin symbolien käyttöön viestinnän rajoitusten kiertämisen keinona. Symbolien käyttö TikTokissa on tutkimuksen kannalta kiinnostaa erityisesti sen yhteisöllisyyttä rakentavan funktion näkökulmasta. Tutkimuksen yhtenä pääteoriana on symbolisen konvergenssin teoria, jonka mukaan vuorovaikutuksessa olevien henkilöiden kesken jaetut symboliset viestit vahvistavat heidän välilleen rakentuvaa yhteisöllisyyttä. Tutkimuksen toinen pääteoria on median ilmaisuvoimaisuuden teoria, joka keskittyy taas viestintäalustojen ilmaisuvoimaisuuden arvioimiseen.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa haastateltiin viittä TikTokiin aktiivisesti sisältöä tekevää ja alustalla suosittua sisällöntuottajaa. Haastattelusta kerättyä aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että sisällöntuottajat suosivat TikTokissa etenkin yhteisöllisyyttä lisääviä affordansseja. TikTokin yhteisösääntöjen noudattamista toteuttava valvonta kannustaa rajoittamaan viestintää, mutta useimmille sisällöntuottajille nämä rajoitukset olivat jo itsestään selviä. TikTokin algoritmi asettaa tulosten mukaan sekä rajoitteita viestinnälle että mahdollisuuksia yhteisöllisyyden rakentumiseen.
Kaiken kaikkiaan TikTokin materiaaliset ominaisuudet ja sen rajoitteet nähtiin ensisijaisesti yhteisöllisyyttä rakentavina tekijöinä. Symboleja käytettiin niin rajoitusten kiertämisen keinona kuin viestien rikastuttamiseen ja ilmaisuvoimaisuuden lisäämiseen. Kaikki nämä käyttötarkoitukset lisäävät tutkimuksen mukaan sosiaalisen läsnäolon tunnetta, joka puolestaan vahvistaa yhteisöllisyyden rakentumista. Tulokset antavat arvokasta tietoa TikTokin toimintaperiaatteista. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi erilaisten kohderyhmien saavuttamiseen TikTok-viestinnällä tai yhteisöllisyyden rakentumiseen liittyvien uhkien tunnistamiseen ja niiden ehkäisemiseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää TikTokin toimintaperiaatteita viestinnällisestä näkökulmasta. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksen siitä, millainen yhteys viestintäympäristön rajoituksilla on viestinnän muodostumiseen TikTokissa. Tutkimuskysymysten avulla perehdytään siihen, millaiset ominaisuudet vaikuttavat viestimiseen alustalla, mitä rajoitteita viestinnälle on ja miten nämä rajoitukset näkyvät käyttäjille.
Tutkimuksessa keskitytään etenkin symbolien käyttöön viestinnän rajoitusten kiertämisen keinona. Symbolien käyttö TikTokissa on tutkimuksen kannalta kiinnostaa erityisesti sen yhteisöllisyyttä rakentavan funktion näkökulmasta. Tutkimuksen yhtenä pääteoriana on symbolisen konvergenssin teoria, jonka mukaan vuorovaikutuksessa olevien henkilöiden kesken jaetut symboliset viestit vahvistavat heidän välilleen rakentuvaa yhteisöllisyyttä. Tutkimuksen toinen pääteoria on median ilmaisuvoimaisuuden teoria, joka keskittyy taas viestintäalustojen ilmaisuvoimaisuuden arvioimiseen.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa haastateltiin viittä TikTokiin aktiivisesti sisältöä tekevää ja alustalla suosittua sisällöntuottajaa. Haastattelusta kerättyä aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että sisällöntuottajat suosivat TikTokissa etenkin yhteisöllisyyttä lisääviä affordansseja. TikTokin yhteisösääntöjen noudattamista toteuttava valvonta kannustaa rajoittamaan viestintää, mutta useimmille sisällöntuottajille nämä rajoitukset olivat jo itsestään selviä. TikTokin algoritmi asettaa tulosten mukaan sekä rajoitteita viestinnälle että mahdollisuuksia yhteisöllisyyden rakentumiseen.
Kaiken kaikkiaan TikTokin materiaaliset ominaisuudet ja sen rajoitteet nähtiin ensisijaisesti yhteisöllisyyttä rakentavina tekijöinä. Symboleja käytettiin niin rajoitusten kiertämisen keinona kuin viestien rikastuttamiseen ja ilmaisuvoimaisuuden lisäämiseen. Kaikki nämä käyttötarkoitukset lisäävät tutkimuksen mukaan sosiaalisen läsnäolon tunnetta, joka puolestaan vahvistaa yhteisöllisyyden rakentumista. Tulokset antavat arvokasta tietoa TikTokin toimintaperiaatteista. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi erilaisten kohderyhmien saavuttamiseen TikTok-viestinnällä tai yhteisöllisyyden rakentumiseen liittyvien uhkien tunnistamiseen ja niiden ehkäisemiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10984]