Korkeakoulutuksen ja talouskasvun välinen yhteys

Abstract

Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden kasvun pysähtymisestä on oltu huolissaan mediassa, poliittisten puolueiden julkilausumissa sekä etujärjestöissä. Vielä 2000 -luvun alkuvuosina Suomi edusti maailman kärkeä korkeakoulutettujen nuorten osuudessa, mutta on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tippunut OECD-maiden keskikastiin. Korkeakouluttamisen uskotaan yleisesti olevan yhteydessä esimerkiksi innovaatioihin ja talouskasvuun, joten koulutustason pysähtyneisyydestä pelätään seuraavan Suomen jääminen jälkeen globaalissa kilpailussa. Tässä tutkielmassa tutkitaan korkeakoulutuksen ja talouskasvun välistä yhteyttä. Aluksi tutustutaan koulutuksen taloustieteelliseen teoriaan ja empiriaan mikro- sekä makrotasolta. Esittelen siis syitä sille miksi yksilöt kouluttautuvat ja minkä takia yksilöitä koulutetaan. Tämän jälkeen esittelen suomalaista korkeakoulujärjestelmää sekä sen vallitsevia trendejä. Tutustun esimerkiksi korkeakoulutukseen hakeutuvien yksilöiden piirteisiin, koulutustason pysähtymiseen Suomessa sekä tutkimukseen lukukausimaksuista ratkaisuna koulutuksen vaatimiin resursseihin. Tutkimuksen empiirisen osuuden suoritan vertailemalla 26 eurooppalaista maata ja niiden talouskasvua vuosien 2009 ja 2019 välillä. Pyrin selvittämään, pystyykö korkeakoulutettujen nuorten osuuden lisääminen selittämään talouskasvun eroja maiden välillä. Aineiston olen kerännyt Maailmanpankin sekä OECD:n avoimista tietokannoista. Lisään malleihini lukuisia muuttujia, joita on käytetty aiemmissakin tutkimuksissa selittämään talouskasvua. Näin pyrin erottelemaan korkeakoulutettujen osuuden kasvattamisen muista mahdollisesti talouskasvua selittävistä muuttujista. Estimoin pienimmän neliösumman menetelmällä selittävien muuttujien yhteyttä talouskasvuun, joista tutkimukseni suurimman mielenkiinnon kohteena on siis korkeakoulutettujen 25–34-vuotiaiden osuuden nousu. Tutkimustuloksena on, että selkeää yhteyttä talouskasvun ja korkeakoulutettujen nuorten osuuden kasvattamisella ei ole. Suurimmaksi selittäväksi tekijäksi talouskasvussa vuosien 2009 ja 2019 välillä muodostui valtion alhainen bruttokansantuote per asukas vuodelta 2009. Tämä tarkoittaa sitä, että bruttokansantuotteeltaan per asukas rikkaammat maat kasvavat muita hitaammin. Lisäksi selkeää yhteyttä siitä, että juuri toisen sukupuolen korkeakouluttaminen aiheuttaisi talouskasvua ei löydetä. Kuitenkin vastakkaisestakaan hypoteesista, eli siitä, että korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen olisi negatiivisessa yhteydessä talouskasvuun, ei saada näyttöä. Talouskasvun ja kouluttamisen yhteyden osoittaminen on ollut aikasemmassakin kirjallisuudessa hankalaa, joten tutkimukseni tulos ei ole suuri yllätys.