” Where is the security?” Just Stop Oil ja Van Gogh– häiritsevän aktivismin oikeutukset julkisessa keskustelussa
Kaukonen, Laura (2023)
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035092
Tiivistelmä
Lokakuussa 2022 kaksi Just Stop Oil -aktivistia heitti Vincent Van Goghin Auringonkukat -maalauksen päälle tomaattikeittoa. Teko oli protesti ilmastonmuutosta vastaan. Just Stop Oil -ryhmä kertoo tavoitteekseen saada Iso-Britannian hallitus lopettamaan fossiilisten polttoaineiden toimilupien (licence) jako maassa. Teon oli tarkoitus ajaa tätä tavoitetta. Just Stop Oil on perustettu alkuvuodesta 2022 ja ryhmä on hyödyntänyt osana toimintaansa erilaisia häiritseviä (disruptive) aktivismin muotoja.
Auringonkukat-tilanteesta seurasi runsaasti mediakirjoittelua ja julkista keskustelua. Mielipiteet olivat jakautuneita - joko aktivisteja ihaillaan tai sitten heitä inhotaan. Keskusteluun on ottanut kantaa myös Britannian hallitus. Konservatiivipuolueen johtamalla hallituksella ei ole aikomuksia myöntyä aktivistiryhmän vaatimukseen. Lisäksi hallituksella on suunnitelmissa tuoda vireille uusi lakialoite Public Order Bill. Aloitteen on tarkoitus esimerkiksi lisätä ja korottaa häiritsevistä aktivismitoimista saatavia tuomioita. Lisäksi sen on tarkoitus antaa poliisille lisää oikeuksia aktivistien valvontaan kaduilla. Lakialoite on kuitenkin parhaillaan (toukokuu 2023) uudelleenmuotoiltavana, sillä se ei ole mennyt lain säätämisvaiheessa ylähuoneesta läpi. House of Lords on vaatinut, että ennen kuin se hyväksyy aloitteen, on siitä poistettava joitakin voimakeinoja, kuten poliisin ennennäkemättömän laaja oikeus pidättää ja suorittaa etsintöjä aktivisteille.
Tutkimukseni aineistona toimivat mediakirjoitukset koskien Van Gogh -tapausta, Just Stop Oilin viralliset lausunnot Auringonkukista, sekä Britannian hallituksen viralliset vastineet kuten Public Order Bill, joilla se pyrkii vastaamaan Just Stop Oilin toimiin. Lisäksi Just Stop Oililla on moninainen suhde lehdistöön. Se sekä hyödyntää saamaansa mediahuomiota että ilmaisee olevansa tyytymätön esimerkiksi tapaan, jolla oikeistolainen ja tabloid-lehdistö on kuvannut heitä Britanniassa. Lähestyn aihettani tulkitsevan politiikka-analyysin lähtökohdista, eli kiinnitän huomiota erityisesti tilanteen politisoituneeseen luonteeseen, performatiivisuuteen ja siihen, miten tilanteen eri toimijat kykenevät legitimoimaan näkökulmiaan. Käytän analyysimenetelmänäni retoriikan analyysia, jotta kyettäisiin ymmärtämään, miten toimijat oikeuttavat argumenttejaan.
Keskustelussa Van Goghin Auringonkukkiin kohdistuneesta taideaktivismista korostuu, että oikeastaan mikään osapuoli ei lunasta toistensa legitimaatiota. Just Stop Oil ei saa hallituksen kannatusta ja järjestö itse tuomitsee hallituksen energiapolitiikan. Lehdistö on pääasiassa jakautunut joko kannattamaan hallitusta tai Just Stop Oilia. Osa näkee Just Stop Oilin toimivan väärin, tai sitten kirjoittelussa koetaan, että aktivismi on oikeutettua ilmastonmuutoksen vakavuuteen nähden. Vaihtoehtoisesti lakialoitetta pidetään sortavana ja epäoikeudenmukaisena tai sitten juuri sellaisena päätöksentekona, jota tarvitaan. Muutama keskustelija jää kuitenkin välimaastoon ja ajattelee Just Stop Oilin toimivan väärin, mutta toisaalta mieltää hallituksen toimivan vielä huonommin.
Just Stop Oilia koskevaa julkista materiaalia on paljon. Siitä riittää varmasti paljon lisää tutkittavaa moniin eri tutkimuskysymyksiin ja monille eri tieteenaloille. Kun tapahtumat koskevat valtion ytimessä olevaa toimijaa kuten hallitusta, monilla eri tutkimusaloilla olisi varmasti aiheita, joihin tarttua. Lisäksi taide ja lainsäädäntö ovat oleellisia aspekteja Van Goghin ja Just Stop Oilin kohdalla ja aihetta voisi lähestyä myös näiden alojen moninaisista lähtökohdista. Just Stop Oil on luvannut, että se jatkaa toimiaan mikäli Britannian hallitus ei suostu heidän vaatimukseensa. Onkin siis todennäköistä, että heistä tullaan vielä kuulemaan.
Auringonkukat-tilanteesta seurasi runsaasti mediakirjoittelua ja julkista keskustelua. Mielipiteet olivat jakautuneita - joko aktivisteja ihaillaan tai sitten heitä inhotaan. Keskusteluun on ottanut kantaa myös Britannian hallitus. Konservatiivipuolueen johtamalla hallituksella ei ole aikomuksia myöntyä aktivistiryhmän vaatimukseen. Lisäksi hallituksella on suunnitelmissa tuoda vireille uusi lakialoite Public Order Bill. Aloitteen on tarkoitus esimerkiksi lisätä ja korottaa häiritsevistä aktivismitoimista saatavia tuomioita. Lisäksi sen on tarkoitus antaa poliisille lisää oikeuksia aktivistien valvontaan kaduilla. Lakialoite on kuitenkin parhaillaan (toukokuu 2023) uudelleenmuotoiltavana, sillä se ei ole mennyt lain säätämisvaiheessa ylähuoneesta läpi. House of Lords on vaatinut, että ennen kuin se hyväksyy aloitteen, on siitä poistettava joitakin voimakeinoja, kuten poliisin ennennäkemättömän laaja oikeus pidättää ja suorittaa etsintöjä aktivisteille.
Tutkimukseni aineistona toimivat mediakirjoitukset koskien Van Gogh -tapausta, Just Stop Oilin viralliset lausunnot Auringonkukista, sekä Britannian hallituksen viralliset vastineet kuten Public Order Bill, joilla se pyrkii vastaamaan Just Stop Oilin toimiin. Lisäksi Just Stop Oililla on moninainen suhde lehdistöön. Se sekä hyödyntää saamaansa mediahuomiota että ilmaisee olevansa tyytymätön esimerkiksi tapaan, jolla oikeistolainen ja tabloid-lehdistö on kuvannut heitä Britanniassa. Lähestyn aihettani tulkitsevan politiikka-analyysin lähtökohdista, eli kiinnitän huomiota erityisesti tilanteen politisoituneeseen luonteeseen, performatiivisuuteen ja siihen, miten tilanteen eri toimijat kykenevät legitimoimaan näkökulmiaan. Käytän analyysimenetelmänäni retoriikan analyysia, jotta kyettäisiin ymmärtämään, miten toimijat oikeuttavat argumenttejaan.
Keskustelussa Van Goghin Auringonkukkiin kohdistuneesta taideaktivismista korostuu, että oikeastaan mikään osapuoli ei lunasta toistensa legitimaatiota. Just Stop Oil ei saa hallituksen kannatusta ja järjestö itse tuomitsee hallituksen energiapolitiikan. Lehdistö on pääasiassa jakautunut joko kannattamaan hallitusta tai Just Stop Oilia. Osa näkee Just Stop Oilin toimivan väärin, tai sitten kirjoittelussa koetaan, että aktivismi on oikeutettua ilmastonmuutoksen vakavuuteen nähden. Vaihtoehtoisesti lakialoitetta pidetään sortavana ja epäoikeudenmukaisena tai sitten juuri sellaisena päätöksentekona, jota tarvitaan. Muutama keskustelija jää kuitenkin välimaastoon ja ajattelee Just Stop Oilin toimivan väärin, mutta toisaalta mieltää hallituksen toimivan vielä huonommin.
Just Stop Oilia koskevaa julkista materiaalia on paljon. Siitä riittää varmasti paljon lisää tutkittavaa moniin eri tutkimuskysymyksiin ja monille eri tieteenaloille. Kun tapahtumat koskevat valtion ytimessä olevaa toimijaa kuten hallitusta, monilla eri tutkimusaloilla olisi varmasti aiheita, joihin tarttua. Lisäksi taide ja lainsäädäntö ovat oleellisia aspekteja Van Goghin ja Just Stop Oilin kohdalla ja aihetta voisi lähestyä myös näiden alojen moninaisista lähtökohdista. Just Stop Oil on luvannut, että se jatkaa toimiaan mikäli Britannian hallitus ei suostu heidän vaatimukseensa. Onkin siis todennäköistä, että heistä tullaan vielä kuulemaan.