Aggressiivista menestyspakotusta ja vinksahtanut käsitys hyvästä elämästä?: Menestymisen ja menestyjän diskurssit HS Vision artikkeleissa

Abstract

Ilmestyessään suomalaisen talousjournalismin kentälle Helsingin Sanomien talousbrändi HS Visio herätti julkisuudessa ja kahvipöydissä keskustelua kapeista raameista, jotka yhteiskunta tarjoaa menestymiselle. Tässä pro gradu -tutkielmassani pyrin tekemään näkyväksi tapoja, joilla HS Visiossa rakennetaan käsitystämme menestymisestä ja menestyjistä. Aineistonani toimii 27 HS Vision henkilöpainotteista artikkelia, jotka on julkaistu maalis- ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2021 eli talousbrändin ilmestymisen ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana. Pyrin siis selvittämään, mitä on menestys HS Vision artikkeleissa ja kuka tai millainen on näiden artikkeleiden menestyjä.

Tutkimukseni metodologisena viitekehyksenä toimii sosiaalisen konstruktionismin tiedonkäsitys ja menetelmänä analyyttinen diskurssianalyysi. Tunnistin aineistosta kuusi diskurssia, jotka kuvaavat sekä menestymistä että menestyjiä. Nimesin diskurssit seuraavasti: menestys luonteenlujuutena, menestys tuhkimotarinana, menestys varakkuutena ja vaikutusvaltana, menestys kouluttautumisena, menestys kasaantumisena sekä menestys uhrauksina.

Tämän tutkimuksen analyysin perusteella voidaan todeta, että HS Visio toisintaa artikkeleissaan uusliberalistista ideologiaa ja meritokraattisia ihanteita. Menestyjät näyttäytyvät aineistossa työteliäinä ja ahkerina ihmisinä, jotka oikeuttavat asemansa ja saavuttamansa edut vetoamalla kovaan työhön. Haastatteluissa rakentuu kuva siitä, että menestys on kenen tahansa ulottuvilla, jos vain tahtoa ja ”draivia” riittää. Samaten menestyksen puute ja epäonnistumiset ovat seurausta yksilön henkilökohtaisista puutteista, eikä esimerkiksi yhteiskunnallisilla ja sosiaalisilla tekijöillä nähdä olevan merkitystä mahdollisuuksien tarjoutumiseen. Haastateltavien puheista heijastuu usko mahdollisuuksien tasa-arvoon, jota edustavat näkemykset ovat kaukana monen arkitodellisuudesta. Näitä mielikuvia rakennetaan aineistossa esimerkiksi erilaisten vastakkainasettelujen kautta ja asettamalla haastateltavat neuvonantajan rooliin, jossa he jakavat lukijoille vinkkinsä siitä, kuinka nämäkin voivat menestyä.

Kiinnitin tutkimuksessani huomiota myös menestyjän käsitteen sukupuolittumiseen. Tämän tutkimuksen perusteella menestyjä on pääsääntöisesti mies, ainakin jos on eri sukupuolten haastateltavien lukumäärää uskominen. Aineiston 27 artikkelista vain kahdeksassa haastateltavana oli nainen.