Julkisorganisaatioiden strategian muotoilu resurssipohjaisen teorian viitekehyksessä : Case ruokapalveluorganisaatiot Suomessa
Karttunen, Sari (2023)
Karttunen, Sari
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035050
Tiivistelmä
Toimintaympäristön muutosten ennakointi on vakiintunut yhdeksi keskeisistä näkökulmista organisaatioiden strategiatyössä. Kun strategiatyön tavoitteena on varmistaa organisaatioiden menestystä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, on tämän päivän toimintaympäristön turbulenttius haastanut paitsi organisaatioiden pitkän aikavälin strategista suunnittelua, mutta myös nykytilan turvaamista, että toimintaa kyetään ylläpitämään ja kehittämään kilpailukyisesti jatkuvista muutoksista huolimatta.
Organisaation resurssipohjainen strategia voidaan määrittää tahtotilaksi, joka ottaa huomioon organisaation resurssit suhteessa toimintaympäristön luomiin vaateisiin ja mahdollisuuksiin nähden. Tunnistamalla strategiatyössä ensin toiminnassa tarvitsemat resurssit ja niiden hyödyntämispotentiaalin, on organisaatioiden mahdollista tehdä strategisempia päätöksiä resurssiensa hallinnasta ja dynaamisesta kehittämisestä kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja edistämiseksi.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten resurssipohjaista strategian muotoilua voidaan toteuttaa julkisorganisaatioiden toimintaympäristössä. Tässä teoreettisessa mallissa on sovellettu tutkielmassa keskeiseksi nostettuja teoreettisia näkökulmia, joita ovat organisaatioiden resurssien strateginen hallinta, organisaation dynaaminen kyvykkyys muuttua ja mukautua, sekä resurssipohjaisen strategian suunnittelun pääperiaatteet.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin julkisia ruokapalveluja toteuttavista julkisorganisaatioista Suomessa. Tutkimustyyppinä oli laadullinen tapaustutkimus, jossa haastateltiin seitsemän eri ruokapalveluorganisaation johtotehtävissä toimivaa henkilöä. Haastateltavat osallistuivat työnsä puolesta organisaatioidensa ruokapalvelujen johtoryhmä- ja strategiatyöskentelyyn, jonka vuoksi heillä oli kokemusta ja näkemystä julkisten ruokapalvelujen strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta.
Tutkielmassa kootun teoreettisen viitekehyksen soveltaminen tähän toimintaympäristöön katsottiin tuovan lisäarvoa julkisorganisaatioiden kilpailukykyisyydestä käytävään keskusteluun, mutta myös tuottavan lisätietoa näiden julkisorganisaatioiden toiminnan luonteesta. Taloudellisten haasteiden lisääntyminen, kilpailun kiristyminen sekä yleinen niukkuus ja epävarmuus toiminnassa tarvittavista resursseista on pakottanut myös näitä organisaatioita pohtimaan sitä, millä keinoilla toimintaa voidaan järkevöittää niin palvelujen kustannusten hillitsemiseksi kuin oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksikin.
Tutkimustulosten perusteella on osoitettavissa, että julkisorganisaatioiden rajoitteiden ja toiminnan hybridisen luonteen vuoksi yksinomaan organisaatioiden omiin resursseihin pohjautuva strategian muotoilu ei kaikilta osin ole realistinen lähtökohta julkisorganisaatioiden strategiatyössä. Resurssipohjaisen teorian yksi keskeisistä kilpailukykyä tuovista johtoajatuksista on kyvykkyys optimoida resursseja, joka ei julkisorganisaatioissa osoittautunut kaikilta osin mahdolliseksi. Johtopäätöksenä oli, että julkisen toiminnan luonteen vuoksi on strategisen suunnittelun lähtökohtina jatkossakin välttämätöntä huomioida toiminnan kilpailukyisyyden lisäksi myös yhteiskunnan, organisaatioiden omistajien sekä kuntalaisten odotukset julkisorganisaatioiden toiminnalle.
Tämän tutkielman perusteella resurssipohjainen strateginen johtaminen voi kuitenkin antaa oman panoksensa julkisorganisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Kilpailukykyisyyttä arvioitaessa olisi kuitenkin kiinnitettävä yhä enemmän huomiota myös muihin kuin taloudellisten indikaattoreiden vertailemiseen. Suomalaisten julkisten ruokapalvelujen toimintaympäristössä tällaisia indikaattoreita voisivat lisäksi olla esimerkiksi toiminnan vastuullisuudesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä huoltovarmuudesta kertovat mittarit.
Organisaation resurssipohjainen strategia voidaan määrittää tahtotilaksi, joka ottaa huomioon organisaation resurssit suhteessa toimintaympäristön luomiin vaateisiin ja mahdollisuuksiin nähden. Tunnistamalla strategiatyössä ensin toiminnassa tarvitsemat resurssit ja niiden hyödyntämispotentiaalin, on organisaatioiden mahdollista tehdä strategisempia päätöksiä resurssiensa hallinnasta ja dynaamisesta kehittämisestä kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja edistämiseksi.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten resurssipohjaista strategian muotoilua voidaan toteuttaa julkisorganisaatioiden toimintaympäristössä. Tässä teoreettisessa mallissa on sovellettu tutkielmassa keskeiseksi nostettuja teoreettisia näkökulmia, joita ovat organisaatioiden resurssien strateginen hallinta, organisaation dynaaminen kyvykkyys muuttua ja mukautua, sekä resurssipohjaisen strategian suunnittelun pääperiaatteet.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin julkisia ruokapalveluja toteuttavista julkisorganisaatioista Suomessa. Tutkimustyyppinä oli laadullinen tapaustutkimus, jossa haastateltiin seitsemän eri ruokapalveluorganisaation johtotehtävissä toimivaa henkilöä. Haastateltavat osallistuivat työnsä puolesta organisaatioidensa ruokapalvelujen johtoryhmä- ja strategiatyöskentelyyn, jonka vuoksi heillä oli kokemusta ja näkemystä julkisten ruokapalvelujen strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta.
Tutkielmassa kootun teoreettisen viitekehyksen soveltaminen tähän toimintaympäristöön katsottiin tuovan lisäarvoa julkisorganisaatioiden kilpailukykyisyydestä käytävään keskusteluun, mutta myös tuottavan lisätietoa näiden julkisorganisaatioiden toiminnan luonteesta. Taloudellisten haasteiden lisääntyminen, kilpailun kiristyminen sekä yleinen niukkuus ja epävarmuus toiminnassa tarvittavista resursseista on pakottanut myös näitä organisaatioita pohtimaan sitä, millä keinoilla toimintaa voidaan järkevöittää niin palvelujen kustannusten hillitsemiseksi kuin oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksikin.
Tutkimustulosten perusteella on osoitettavissa, että julkisorganisaatioiden rajoitteiden ja toiminnan hybridisen luonteen vuoksi yksinomaan organisaatioiden omiin resursseihin pohjautuva strategian muotoilu ei kaikilta osin ole realistinen lähtökohta julkisorganisaatioiden strategiatyössä. Resurssipohjaisen teorian yksi keskeisistä kilpailukykyä tuovista johtoajatuksista on kyvykkyys optimoida resursseja, joka ei julkisorganisaatioissa osoittautunut kaikilta osin mahdolliseksi. Johtopäätöksenä oli, että julkisen toiminnan luonteen vuoksi on strategisen suunnittelun lähtökohtina jatkossakin välttämätöntä huomioida toiminnan kilpailukyisyyden lisäksi myös yhteiskunnan, organisaatioiden omistajien sekä kuntalaisten odotukset julkisorganisaatioiden toiminnalle.
Tämän tutkielman perusteella resurssipohjainen strateginen johtaminen voi kuitenkin antaa oman panoksensa julkisorganisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Kilpailukykyisyyttä arvioitaessa olisi kuitenkin kiinnitettävä yhä enemmän huomiota myös muihin kuin taloudellisten indikaattoreiden vertailemiseen. Suomalaisten julkisten ruokapalvelujen toimintaympäristössä tällaisia indikaattoreita voisivat lisäksi olla esimerkiksi toiminnan vastuullisuudesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä huoltovarmuudesta kertovat mittarit.