"Meilläkin on oikeus perheeseen" : Diskurssianalyysi perhelainsäädännön kielenkäytön muutoksen kommentoinnista
Kusnetsov, Hilda (2023)
Kusnetsov, Hilda
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035031
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaisilla diskursseilla vastustetaan tai puolustetaan sukupuolineutraalia kielenkäyttöä perhelainsäädännössä. Perhevapaauudistus astui voimaan 1.8.2022, ja yksi merkittävistä muutoksista tässä uudistuksessa oli termien äitiys- ja isyysraha muuttaminen sukupuolineutraaleiksi raskaus- ja vanhempainrahoiksi. Perhelainsäädäntö on hiljalleen kehittynyt tiukkojen normien ja tietynlaisten perhesuhteiden pakottamisesta avarampaan ja ohjaavaan lainsäädäntöön, joka pyrkii vastaamaan perheiden eletyn elämän tarpeisiin. Muun muassa sateenkaariperheet on kehityksen myötä sisällytetty perhelainsäädäntöön. Erilaiset tavat ymmärtää perhe ovat kuitenkin vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perheiden mahdollisuuksiin muodostua ja toimia yhteiskunnassa. Tutkielmani tuo esiin näitä erilaisia tapoja ymmärtää ja määritellä perhe sekä niiden taustalla vaikuttavaa ajattelua.
Aineistoni keräsin Yle.fi-verkkosivulla julkaistun perhevapaauudistusta käsittelevän uutisen kommenteista. Aineisto koostuu 49 kommentista, jotka ottivat kantaa sukupuolineutraaleihin termeihin, monimuotoisten perheiden vanhemmuuteen tai sukupuolirooleihin lasten kasvatuksessa. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytän diskurssianalyysia. Sovellan pohdinnassani myös Dorothy E. Smithin teoriaa ideologisesta koodista.
Analyysini pohjalta erotin aineistosta kolme diskurssia: Perinteistä perhettä on suojeltava –diskurssi, Jokainen perhe on arvokas –diskurssi ja Tasa-arvodiskurssi. Diskursseissa tulevat esiin erilaiset ajattelutavat ja määritelmät perheestä, ja sukupuolineutraali kieli lainsäädännössä nähtiin joko oman näkemyksen vahvistajana tai sen vastaisen toiminnan mahdollistajana. Termimuutosta vastustaneissa diskursseissa korostui ajatus heteroydinperheestä parhaana ja oikeana tapana muodostaa perhe. Termimuutos nähtiin heteroydinperheen ja sen mukaisten sukupuoliroolien vastaisen toiminnan mahdollistajana, sekä takertumisena mitättömiin ongelmiin oikeiden tasa-arvo-ongelmien sijaan. Termimuutosta vastustaneet diskurssit toimivat ideologisen perhekoodin toistajina ja uusintajina. Termimuutosta puolustaneissa diskursseissa taas näkyi ajatus kaikista perheistä arvokkaina ja tasa-arvoisina perhemallista riippumatta. Sukupuolineutraalit termit nähtiin monimuotoisten perheiden osallisuutta, arvostuksen tunnetta ja tasa-arvoa lisäävänä hyvänä muutoksena. Monimuotoisia perheitä ja sukupuolineutraalia kieltä puolustaneet diskurssit asettuivat ideologista perhekoodia vastaan ja pyrkivät murtamaan sen luomaa ajattelutapaa perheestä.
Tulokset osoittavat, että kielenkäytöllä uskotaan olevan vaikutusta perheen ymmärtämiseen sekä perheiden toimintaan. Erityisesti perhelainsäädännön kielenkäyttö nähdään osallisena erilaisten perheiden muodostumisen ja toiminnan mahdollisuuksiin sekä yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Perhelainsäädännön kieli voi itse toimia ideologisen perhekoodin murtajana ja edistää vanhojen ja tiukkojen perhenormien häivyttämistä sekä perhenäkemyksen avartumista jokaisen perheen elämän helpottamiseksi.
Aineistoni keräsin Yle.fi-verkkosivulla julkaistun perhevapaauudistusta käsittelevän uutisen kommenteista. Aineisto koostuu 49 kommentista, jotka ottivat kantaa sukupuolineutraaleihin termeihin, monimuotoisten perheiden vanhemmuuteen tai sukupuolirooleihin lasten kasvatuksessa. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytän diskurssianalyysia. Sovellan pohdinnassani myös Dorothy E. Smithin teoriaa ideologisesta koodista.
Analyysini pohjalta erotin aineistosta kolme diskurssia: Perinteistä perhettä on suojeltava –diskurssi, Jokainen perhe on arvokas –diskurssi ja Tasa-arvodiskurssi. Diskursseissa tulevat esiin erilaiset ajattelutavat ja määritelmät perheestä, ja sukupuolineutraali kieli lainsäädännössä nähtiin joko oman näkemyksen vahvistajana tai sen vastaisen toiminnan mahdollistajana. Termimuutosta vastustaneissa diskursseissa korostui ajatus heteroydinperheestä parhaana ja oikeana tapana muodostaa perhe. Termimuutos nähtiin heteroydinperheen ja sen mukaisten sukupuoliroolien vastaisen toiminnan mahdollistajana, sekä takertumisena mitättömiin ongelmiin oikeiden tasa-arvo-ongelmien sijaan. Termimuutosta vastustaneet diskurssit toimivat ideologisen perhekoodin toistajina ja uusintajina. Termimuutosta puolustaneissa diskursseissa taas näkyi ajatus kaikista perheistä arvokkaina ja tasa-arvoisina perhemallista riippumatta. Sukupuolineutraalit termit nähtiin monimuotoisten perheiden osallisuutta, arvostuksen tunnetta ja tasa-arvoa lisäävänä hyvänä muutoksena. Monimuotoisia perheitä ja sukupuolineutraalia kieltä puolustaneet diskurssit asettuivat ideologista perhekoodia vastaan ja pyrkivät murtamaan sen luomaa ajattelutapaa perheestä.
Tulokset osoittavat, että kielenkäytöllä uskotaan olevan vaikutusta perheen ymmärtämiseen sekä perheiden toimintaan. Erityisesti perhelainsäädännön kielenkäyttö nähdään osallisena erilaisten perheiden muodostumisen ja toiminnan mahdollisuuksiin sekä yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Perhelainsäädännön kieli voi itse toimia ideologisen perhekoodin murtajana ja edistää vanhojen ja tiukkojen perhenormien häivyttämistä sekä perhenäkemyksen avartumista jokaisen perheen elämän helpottamiseksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8744]