Suomalaisten oikeustaju koetuksella : iän ja koulutustason yhteys informoituun oikeustajuun
Tähtinen, Charlotta (2023)
Tähtinen, Charlotta
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305035030
Tiivistelmä
Tämä kvantitatiivinen tutkimus tarkastelee suomalaisten informoitua oikeustajua selvittämällä, millainen yhteys iällä ja koulutustasolla on ehdottoman vankeusrangaistuksen lieventämisvalmiuteen. Informoidulla oikeustajulla tarkoitetaan oikeustajun osa-aluetta, jossa henkilöllä on saatavilla tietoa esimerkiksi sekä tapahtuneen rikoksen yksityiskohdista että sen tekijästä ja uhrista. Tässä tutkimuksessa keskiössä on se, miten erilaiset perusteet lieventää rangaistuksia tehoavat eri ikäisiin ja eri koulutustaustoista tuleviin suomalaisiin. Informoitua oikeustajua tutkimuksessa tarkastellaan lieventämismuuttujien kautta. Yhteyksiä tutkitaan ristiintaulukoinnin ja Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Tutkimuksen aineistona on hyödynnetty Juha Kääriäisen kvantitatiivista kyselyaineistoa Suomen kansalaisten oikeustajusta vuodelta 2016. Aineistossa on selvitetty yli 18-vuotiaiden suomalaisten arvoja ja asenteita suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. Tämän lisäksi kyselyyn vastanneille on annettu tarkasteltavaksi tapauskertomuksia erilaisista rikostyypeistä, joihin vastaajat ovat saaneet antaa mielestään sopivan rangaistusehdotuksen. Alkuperäisen rangaistusarvion jälkeen vastaajat ovat vastanneet tarkentaviin kysymyksiin, jotka tarjoavat lisäinformaatiota tapauskertomuksiin. Tähän tutkimukseen on valikoitunut tarkasteltavaksi tapaus väkivallasta julkisella paikalla. Tutkimus keskittyy niihin vastaajiin, jotka ovat tämän tapauskertomuksen kohdalla suosineet ehdotonta vankeusrangaistusta.
Tulokset osoittavat, että rikostapausta arvioivan vastaajan ikäryhmällä ei ole yhteyttä tutkimukseen valittujen lieventämismuuttujien kanssa. Sukupuolen vakiointi ei muuttanut tätä havaintoa. Koulutustaso on tämän tutkimuksen mukaan merkityksellisempi siinä, millä perustein ja kuinka herkästi vastaajat lieventävät antamaansa ehdotonta vankeusrangaistusta väkivallasta julkisella paikalla. Koulutustason yhteys oikeustajuun on havaittu myös aiemmin, joten tämän tutkimuksen löydökset olivat linjassa aikaisemman oikeustajututkimuksen kanssa. Väkivallan tekijän alaikäisyys oli tutkimukseen valituista lieventämismuuttujista tehokkain ehdottoman vankeusrangaistuksen lieventämisperuste. Tulosten perusteella on aiheellista väittää, ettei Suomen kansalaisten oikeustaju informoitua oikeustajua mittaamalla ole niin jyrkkä ja ehdoton kuin julkisen keskustelun perusteella voisi päätellä.
Tutkimuksen aineistona on hyödynnetty Juha Kääriäisen kvantitatiivista kyselyaineistoa Suomen kansalaisten oikeustajusta vuodelta 2016. Aineistossa on selvitetty yli 18-vuotiaiden suomalaisten arvoja ja asenteita suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. Tämän lisäksi kyselyyn vastanneille on annettu tarkasteltavaksi tapauskertomuksia erilaisista rikostyypeistä, joihin vastaajat ovat saaneet antaa mielestään sopivan rangaistusehdotuksen. Alkuperäisen rangaistusarvion jälkeen vastaajat ovat vastanneet tarkentaviin kysymyksiin, jotka tarjoavat lisäinformaatiota tapauskertomuksiin. Tähän tutkimukseen on valikoitunut tarkasteltavaksi tapaus väkivallasta julkisella paikalla. Tutkimus keskittyy niihin vastaajiin, jotka ovat tämän tapauskertomuksen kohdalla suosineet ehdotonta vankeusrangaistusta.
Tulokset osoittavat, että rikostapausta arvioivan vastaajan ikäryhmällä ei ole yhteyttä tutkimukseen valittujen lieventämismuuttujien kanssa. Sukupuolen vakiointi ei muuttanut tätä havaintoa. Koulutustaso on tämän tutkimuksen mukaan merkityksellisempi siinä, millä perustein ja kuinka herkästi vastaajat lieventävät antamaansa ehdotonta vankeusrangaistusta väkivallasta julkisella paikalla. Koulutustason yhteys oikeustajuun on havaittu myös aiemmin, joten tämän tutkimuksen löydökset olivat linjassa aikaisemman oikeustajututkimuksen kanssa. Väkivallan tekijän alaikäisyys oli tutkimukseen valituista lieventämismuuttujista tehokkain ehdottoman vankeusrangaistuksen lieventämisperuste. Tulosten perusteella on aiheellista väittää, ettei Suomen kansalaisten oikeustaju informoitua oikeustajua mittaamalla ole niin jyrkkä ja ehdoton kuin julkisen keskustelun perusteella voisi päätellä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]