”Pakkohan sen on olla lesbo” : Kategoria-analyysi Sannin seksuaalisuutta koskevasta netti-keskustelusta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassani tutkin sitä, miten julkisuuden henkilöiden seksuaalista suuntautumista kategorisoidaan. Aihetta on mielekästä tutkia, sillä julkisuuden henkilöiden rajoittunut yksityisyyden suoja mahdollistaa heidän yksityiselämänsä julkisen käsittelyn. Haluankin keskittyä tutkielmassani siihen, millaisena julkisuuden henkilöiden seksuaalisuus nettikeskustelussa nähdään. Tutkimuskysymykseni ovat: (1) Miten Sannin seksuaalisuutta kategorisoidaan sosiaalisen median keskustelussa? ja (2) Miten julkisuuden henkilön seksuaalisuus ymmärretään keskustelussa?

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Harold Garfinkelin etnometodologia. Etnometodologiassa tutkitaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, joita internetissä tapahtuvat keskustelut ovat. Aikaisempi tutkimus ja keskeiset käsitteet koostuvat seksuaalisuutta ja julkisuutta käsittelevistä teemoista kuten queeriudesta ja naisten välisten suhteiden seksualisoinnista. Ne auttavat ymmärtämään julkisuuteen ja seksuaalisten suuntautumisten nimeämiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 63:sta Vauva.fi-sivuston kommentista. Keskustelun aiheena on laulaja-lauluntekijä Sannin seksuaalinen suuntautuminen. Lähestyn aineistoa kategoria-analyysin avulla, jonka lähtökohdat ovat teoreettisessa viitekehyksessäni etnometodologiassa. Kategoria-analyysin kautta muodostin kolme vastinkategorisointia.

Analyysin tulokset muodostavat kolme eri vastinkategorisointia, jotka ovat (1) puheenaihe: kiinnostava – toisarvoinen, (2) suuntautuminen ja sen evidenssi: lesbo – bi ja (3) evidenssin arviointi: julkisuustemppu – aito rakkaus. Ensimmäinen kategoria pohjautuu keskustelun oikeutukselle sekä aiheen kiinnostavuuden ja julkisuuden pohdinnalle. Seksuaalisuuden pohtiminen nähdään keskustelussa usein oikeutettuna Sannin julkisen aseman takia. Toinen kategoria liittyy seksuaalisen suuntautumisen arvioimiseen. Kategoriassa Sannin seksuaalinen suuntautuminen nähdään yhteydessä hänen ulkonäköönsä ja toimintaansa. Kolmas kategoria liittyy sen sijaan seksuaalisuuden aitouden spekulointiin. Seksuaalisuus nähtiin sekä julkisuuden manipulaationa että aitona. Tutkimukseni havainnollistaa julkisuuden henkilöiden seksuaalisuuden näkemisen julkisena asiana. Julkisuuden henkilöt eivät ansaitse samaa yksityisyyden suojaa kuin yksityiset henkilöt. Tutkimukseni myös ilmentää sitä, kuinka seksuaalisuuden määrittäminen nähdään tärkeänä.