Musiikintallennusformaattien teknisen toteutuksen ja kokemuksellisuuden vertailu

Abstract

Tässä kandidaatintyössä käsitellään eri musiikintallennusformaatteja niin tekniseltä toteutukseltaan kuin kokemuksellisestikin. Työn perimmäisenä tavoitteena on vertailla musiikintallennusformaatteja keskenään näistä näkökulmista ja lisäksi tutkia sitä, miten ne voivat olla yhteydessä toisiinsa. Kandidaatintyö keskittyy niiden formaattien käsittelyyn, joilla on suuri rooli nykypäivän musiikinkuuntelussa ja jotka ovat olleet parhaiten saatavilla minulle itselleni. Formaattien rajaamista on täytynyt tehdä myös eri formaattien suuren määrän vuoksi. Tarvetta työlle määrittelee se, että vaikka nykyajan maailma on suuresti digitaalinen ja tukeutuu vahvasti abstrakteissa formaateissa olevaan musiikkiin, niin silti fyysisillä musiikintallennusformaateilla on vankka jalansija musiikinkuuntelussa, ja niiden suosio on vain lisääntynyt ajan saatossa. Paras esimerkki tästä ilmiöstä on vinyylilevyn suuri suosion kasvu viime vuosina.

Musiikintallennusformaattien teknistä toteutusta käsitellään formaatti kerrallaan fyysisistä analogisista formaateista aloittaen. Näistä esimerkkiformaatteina käytetään vinyylilevyä sekä C-kasettia. Tämän jälkeen siirrytään fyysisiin digitaalisiin formaatteihin, joista esimerkkinä on CD-levy. Lopuksi käsitellään eri äänitiedostomuotoja, jotka on luokiteltu tiedostomuotojen pakkaamisen luonteen tai sen puutteen perusteella. Esimerkkinä pakkaamattomasta tiedostosta käytetään WAV:a, häviöttömällä pakkauksella pakatusta tiedostosta FLAC:a ja häviöllisellä pakkauksella pakatusta tiedostosta MP3:a. Havaitaankin, että formaatit eroavat tekniseltä toteutukseltaan huomattavasti toisistaan. Digitaalista signaalia tallettavat musiikintallennusformaatit ovat tekniseltä toteutukseltaan pääosin parempia kuin analogiset formaatit.

Musiikintallennusformaattien kokemuksellisuutta käsitellään ja vertaillaan keskenään kuuntelukokemuksen ja muiden aistinvaraisten kokemusten, esimerkiksi musiikintoiston ja pakkauksen osalta. Työssä havaitaan, että CD-levy sekä WAV- ja FLAC-tiedostot kuulostavat parhaimmilta mutta eivät kuitenkaan niin luonnollisilta kuin analogiset formaatit. Formaattien pakkauksissa vinyylilevy ja CD-levy ovat ylivertaisia muihin formaatteihin nähden vinyylilevyn pakkauksen suuren koon sekä CD-levyssä usein mukana tulevan paksun vihkosen vuoksi. Musiikintoistossa taas kaikki äänitiedostomuodot ovat helpoimpia formaatteja toistaa.

Vaikka eri musiikintallennusformaattien välillä on suuria eroja teknisessä toteutuksessa, niin kaikki formaatit ovat silti täysin kuunneltavissa. Tämä johtuu pääosin siitä, että ihmisen korvan kuulema maksimiäänentaajuus on melko matala, noin 20 kHz, jonka kaikki formaatit kykenevät helposti saavuttamaan nykyaikana. Muussa kokemuksellisuudessakin eroja havaittiin, mutta niiden osuus ei ole musiikinkuuntelussa läheskään niin suuri kuin kuuntelukokemuksella.