Huoltajien käsityksiä yhteistyöstä varhaiskasvatukseen siirtymisen yhteydessä
Huvila, Nanna (2023)
Huvila, Nanna
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305024982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305024982
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin fenomenografisella menetelmällä huoltajien käsityksiä onnistuneesta yhteistyöstä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa alle kolmivuotiaan lapsen varhaiskasvatuksen aloituksen yhteydessä. Tarkoituksena oli selvittää minkälaisia kuvauksia huoltajat tuottavat siirtymästä suhteessa yhteistyöhön. Varhaiskasvatuksen aloitusta koskevaa siirtymätutkimusta on tehty Suomessa vähän ja tehty tutkimus on keskittynyt lapsen näkökulman ja kokemuksen tutkimiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu siirtymää käsittelevästä teoriasta sekä yhteistyön ja osallisuuden muodostumista koskevasta teoriasta. Siirtymäprosessi koostuu aiemman tutkimuksen mukaan kolmesta vaiheesta: siirtymiseen valmistautumisesta eli preliminaalivaiheesta, varsinaisesta fyysisestä siirtymästä eli liminaalivaiheesta sekä siirtymän päättävästä postliminaalivaiheesta, jossa sopeutuminen uuteen rooliin ja ympäristöön on tapahtunut. Yhteistyön lähtökohtana on huoltajien mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen, vaikuttaa päiväkodin arkeen ja saada tietoa lapsen varhaiskasvatuksesta. Yhteistyön merkitystä korostetaan etenkin siirtymätilanteissa. Siirtymä kotoa päiväkotiin on vertikaalinen siirtymä. Tässä tutkielmassa tarkastelu keskittyy erityisesti huoltajien kokemukseen siirtymäprosessista eli heidän kokemukseensa huollettavan preliminaali- ja liminaalivaiheista.
Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla alle kolmivuotiaiden lasten huoltajia. Aineiston analyysissä käytettiin fenomenografista menetelmää, jonka tarkoituksena on kuvata yksilöiden käsitykset tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksen tulosten perusteella onnistunut yhteistyö varhaiskasvatuksen aloituksen yhteydessä edellyttää sekä huoltajan että varhaiskasvatuksen henkilöstön aktiivista toimintaa. Huoltajien käsitykset onnistumiseen vaikuttavista seikoista jakaantuivat kahteen kategoriaan sen mukaan, nähtiinkö vastuullisena toimijana lapsen huoltaja vai varhaiskasvatus ja sen henkilöstö institutionaalisina toimijoina. Tutkimuksen perusteella huoltajan roolissa korostui kolme kuvauskategoriaa: huoltaja valintoja tekevänä, huoltaja tiedollisena valmistautujana sekä huoltaja lapsen sopeutumisen tukijana. Kaksi ensimmäistä kategoriaa sijoittuvat siirtymäprosessin preliminaalivaiheeseen ja kolmas kategoriaa liminaali- sekä postliminaalivaiheeseen. Varhaiskasvatuksen institutionaalista roolia korostavia kuvauskategorioita oli kolme kappaletta: sujuvan yhteistyön kehittäminen, riittävän informaation jakaminen ja varhaiskasvatuksen toimivuus.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu siirtymää käsittelevästä teoriasta sekä yhteistyön ja osallisuuden muodostumista koskevasta teoriasta. Siirtymäprosessi koostuu aiemman tutkimuksen mukaan kolmesta vaiheesta: siirtymiseen valmistautumisesta eli preliminaalivaiheesta, varsinaisesta fyysisestä siirtymästä eli liminaalivaiheesta sekä siirtymän päättävästä postliminaalivaiheesta, jossa sopeutuminen uuteen rooliin ja ympäristöön on tapahtunut. Yhteistyön lähtökohtana on huoltajien mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen, vaikuttaa päiväkodin arkeen ja saada tietoa lapsen varhaiskasvatuksesta. Yhteistyön merkitystä korostetaan etenkin siirtymätilanteissa. Siirtymä kotoa päiväkotiin on vertikaalinen siirtymä. Tässä tutkielmassa tarkastelu keskittyy erityisesti huoltajien kokemukseen siirtymäprosessista eli heidän kokemukseensa huollettavan preliminaali- ja liminaalivaiheista.
Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla alle kolmivuotiaiden lasten huoltajia. Aineiston analyysissä käytettiin fenomenografista menetelmää, jonka tarkoituksena on kuvata yksilöiden käsitykset tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksen tulosten perusteella onnistunut yhteistyö varhaiskasvatuksen aloituksen yhteydessä edellyttää sekä huoltajan että varhaiskasvatuksen henkilöstön aktiivista toimintaa. Huoltajien käsitykset onnistumiseen vaikuttavista seikoista jakaantuivat kahteen kategoriaan sen mukaan, nähtiinkö vastuullisena toimijana lapsen huoltaja vai varhaiskasvatus ja sen henkilöstö institutionaalisina toimijoina. Tutkimuksen perusteella huoltajan roolissa korostui kolme kuvauskategoriaa: huoltaja valintoja tekevänä, huoltaja tiedollisena valmistautujana sekä huoltaja lapsen sopeutumisen tukijana. Kaksi ensimmäistä kategoriaa sijoittuvat siirtymäprosessin preliminaalivaiheeseen ja kolmas kategoriaa liminaali- sekä postliminaalivaiheeseen. Varhaiskasvatuksen institutionaalista roolia korostavia kuvauskategorioita oli kolme kappaletta: sujuvan yhteistyön kehittäminen, riittävän informaation jakaminen ja varhaiskasvatuksen toimivuus.