Taustan ja lukutaidon yhteys nuoren koulutusodotuksiin PISA 2018 -tutkimuksessa
Mattila, Anni; Punkka, Sofia (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305024949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305024949
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin, miten sukupuoli, sosioekonominen tausta, lukutaito ja maahanmuuttajatausta ovat yhteydessä oppilaan odotuksiin korkeakoulutuksen suorittamisesta PISA 2018 - tutkimuksessa. Suomi on asettanut tavoitteeksi koulutus- ja osaamistason nostamisen: puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulutuksen vuonna 2030. Koulutus on keskeinen väylä yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, mistä syystä on olennaista tarkastella, minkälaisista taustoista korkeakoulua tavoittelevat nuoret tulevat.
Tutkimusaineistona käytettiin PISA 2018 -tutkimuksen Suomen aineistoa, koska tutkimuksessa haluttiin keskittyä ilmiöön Suomen kontekstissa. Tämän tutkimuksen analyyseihin käytettiin oppilasjoukkoa, joka sisälsi yhteensä 5649 15–16-vuotiasta nuorta. Koulutusodotusten ja selittävien tekijöiden yhteyttä selvitettiin logistisella regressioanalyysilla. Selitettäväksi muuttujaksi asetettiin odotus korkeakoulun käymisestä ja selittäviksi muuttujiksi sukupuoli, sosioekonominen tausta, lukutaito PISA-tutkimuksessa mitattuna ja maahanmuuttajatausta.
Tutkimuksessa havaittiin, että selittävät muuttujat, eli sukupuoli, sosioekonominen tausta, lukutaito ja maahanmuuttajatausta, selittivät yhteensä hieman yli 17 prosenttia vaihtelusta nuoren koulutusodotuksissa. Tulokset osoittivat, että naissukupuoli, perheen korkeampi sosioekonominen asema, korkeammat lukutaidon suorituspisteet ja maahanmuuttajatausta ennustivat odotusta korkeakoulutuksen suorittamisesta. Tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jo peruskoulun lopussa monet oppilaat ovat jakautuneet taustansa ja lukutaidon tason mukaan korkeakoulutusta tavoitteleviin ja heihin, jotka eivät näe itselleen sitä mahdollisena tai muuten vain tavoittelemisen arvoisena. Tutkimus vahvistaa, että heikommista taustoista tulevia nuoria täytyy kannustaa tavoittelemaan korkeakoulutusta, jotta epätasa-arvoisia rakenteita koulutuksen saatavuuden suhteen saadaan purettua.
Tutkimusaineistona käytettiin PISA 2018 -tutkimuksen Suomen aineistoa, koska tutkimuksessa haluttiin keskittyä ilmiöön Suomen kontekstissa. Tämän tutkimuksen analyyseihin käytettiin oppilasjoukkoa, joka sisälsi yhteensä 5649 15–16-vuotiasta nuorta. Koulutusodotusten ja selittävien tekijöiden yhteyttä selvitettiin logistisella regressioanalyysilla. Selitettäväksi muuttujaksi asetettiin odotus korkeakoulun käymisestä ja selittäviksi muuttujiksi sukupuoli, sosioekonominen tausta, lukutaito PISA-tutkimuksessa mitattuna ja maahanmuuttajatausta.
Tutkimuksessa havaittiin, että selittävät muuttujat, eli sukupuoli, sosioekonominen tausta, lukutaito ja maahanmuuttajatausta, selittivät yhteensä hieman yli 17 prosenttia vaihtelusta nuoren koulutusodotuksissa. Tulokset osoittivat, että naissukupuoli, perheen korkeampi sosioekonominen asema, korkeammat lukutaidon suorituspisteet ja maahanmuuttajatausta ennustivat odotusta korkeakoulutuksen suorittamisesta. Tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jo peruskoulun lopussa monet oppilaat ovat jakautuneet taustansa ja lukutaidon tason mukaan korkeakoulutusta tavoitteleviin ja heihin, jotka eivät näe itselleen sitä mahdollisena tai muuten vain tavoittelemisen arvoisena. Tutkimus vahvistaa, että heikommista taustoista tulevia nuoria täytyy kannustaa tavoittelemaan korkeakoulutusta, jotta epätasa-arvoisia rakenteita koulutuksen saatavuuden suhteen saadaan purettua.