Viranomaisen ulkoinen viestintä Instagramissa saavutettavuuden näkökulmasta : Tapaus Verohallinto

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista viranomaisen ulkoinen viestintä on Instagramissa saavutettavuuden näkökulmasta. Kyseistä tutkimusongelmaa lähestytään kahden tutkimuskysymyksen kautta: millaista Verohallinnon Instagram-viestintä on saavutettavuuden näkökulmasta ja missä määrin Verohallinnon Instagram-viestintä on saavutettavaa käyttäjän näkökulmasta. Saavutettavuus määritellään tutkimuksen kontekstissa viestinnällisten voimavarojen suunnitteluksi mahdollisimman monipuolisesti niin, ettei viestintä muodostu käyttäjiä poissulkevaksi tekijäksi. Saavutettavuutta on viestinnän alalla ja sosiaalisen median kontekstissa tutkittu niukasti, minkä takia tutkimusaihe on ajankohtainen. Verohallinto on viranomaisorganisaatio, joka viestii aktiivisesti ja modernisti Instagramissa ja saavuttaa siellä laajan yleisön, mikä tekee siitä kiinnostavan tutkimuskohteen. Tutkimuksesta voi olla hyötyä saavutettavien viestintäkäytäntöjen kehittämisessä Verohallinnolle sekä muille organisaatioille ja sosiaalisen median käyttäjille.

Tutkittavan ilmiön viestintäteoreettinen viitekehys muodostuu affordanssinäkökulmasta ja Channel expansion -teoriasta. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin ja analysoitiin monimenetelmäisesti. Ensimmäinen osa aineistosta kerättiin Verohallinnon Instagram-syötteestä ja sen analysoimiseen hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia, joka pohjautui kansainvälisiin WCAG-saavutettavuuskriteereihin (Web Content Accessibility Guidelines). Toinen hyödynnetty aineistonkeruumenetelmä oli neljän nuoren aikuisen puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastattelut analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin keinoin.

Laadullisen teorialähtöisen sisällönanalyysin tulokset jaettiin kolmeen osaan: aikapohjaiseen mediaan, kuviin ja kuvateksteihin. Aikapohjaisista julkaisuista suurin osa ei täyttänyt saavutettavuuskriteerejä. Kuvista suurin osa täytti kriteerit ja kuvatekstien suhteen saavutettavuuskriteerit toteutuivat vaihtelevasti. Temaattisen sisällönanalyysin tulokset jaettiin myös kolmeen osaan: saavutettavuutta edistäviin, saavutettavuutta haittaaviin sekä saavutettavuuden suhteen hajontaa aiheuttaneisiin tekijöihin. Eniten mainittuja saavutettavuutta edistäviä tekijöitä olivat julkaisujen sanoman ymmärrys ja aikapohjaisen median visuaalinen selkeys. Haittaavia tekijöitä olivat audiosisällön epäolennaisuus sekä kuvatekstin ja aikapohjaisen median temporaalinen sijoittelu. Saavutettavuuden kokemuksissa hajontaa aiheuttavia elementtejä olivat julkaisun audiovalinta sekä kuvatekstin pituus ja sävy.

Tutkimuksen johtopäätöksiä on useita. Tuloksista voi todeta, että haastatteluissa mainittiin useimmin saavutettavuutta edistäviä seikkoja ja niitä oli enemmän kuin saavutettavuuskriteeristössä. Kriteeristöstä toistuvasti nouseva Verohallinnon Instagram-viestinnän saavutettavuutta haittaava tekijä oli vastineiden puute. Tutkimuksen pohjalta voi myös todeta, että Instagramin alustan ominaisuudet voivat itsessään kannustaa tai vaikeuttaa saavutettavan viestinnän toteutumista. Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että viestinnän saavutettavuus on subjektiivinen ja tilannesidonnainen ilmiö.