Stigmojen torjumisen strategiat : Diskurssianalyysi vapaaehtoisesti lapsettomien kirjoituksista
Mörsky, Ira (2023)
Mörsky, Ira
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305024933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305024933
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen vapaaehtoisesti lapsettomien naisten käyttämiä stigmojen torjumisen strategioita. Vapaaehtoinen lapsettomuus on ajankohtainen aihe, sillä syntyvyys on ollut Suomessa laskussa jo pidemmän aikaa. Syntyvyyden laskua on selitetty esimerkiksi kulttuurin ja arvojen muutoksella. Näiden muutosten seurauksena entistä useammat ihmiset joko lykkäävät lastensaantia tai tietoisesti valitsevat lapsettomuuden. Tutkimuksissa on havaittu, että vapaaehtoisesti lapsettomiin naisiin liitetään stigmoja. Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat kehittäneet erilaisia diskursseja, joiden avulla he torjuvat näitä stigmoja puhuessaan lapsettomuudestaan.
Tutkimuskysymykseni on, millaisten diskurssien avulla vapaaehtoisesti lapsettomat naiset torjuvat heihin liitettyjä stigmoja. Lähestyn aihetta stigman ja pronatalismin käsitteiden kautta. Stigmalla viitataan piirteeseen, jonka omaaminen ei ole tietyn kategorian edustajalle suotavaa. Pronatalismilla puolestaan viitataan lastensaantiin kannustavaan ideologiaan, joka Suomessa ilmenee lähinnä epäsuorasti lastensaantia helpottavina tekijöinä, kuten oikeutena vanhempainvapaaseen. Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysia. Käyttämäni aineisto koostuu kahdeksasta vapaaehtoisesti lapsettoman naisen kirjoituksesta, joissa he vapaamuotoisesti kertovat päätöksestään olla hankkimatta lapsia.
Analyysin avulla löysin aineistosta neljä diskurssia, joita vapaaehtoisesti lapsettomat naiset käyttävät stigmojen torjumiseen. Nämä diskurssit ovat lapsen paras -diskurssi, omaan lapsuuteen vetoava diskurssi, naiseutta uudelleen rakentava diskurssi sekä lapsen saaneita ihmisiä arvosteleva diskurssi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vapaaehtoisesti lapsettomat naiset ovat tietoisia heihin liitetyistä stigmoista. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että kirjoittajat ottavat kantaa stigmoihin riippumatta siitä, onko jokin tietty stigma joskus liitetty juuri heihin yksilöinä. Lisäksi tulokset osoittavat, että vapaaehtoista lapsettomuutta pidetään edelleen normaalista poikkeavana valintana. Suurin osa kirjoittajista on ainakin joskus kokenut, että heidän päätöksensä pysyä lapsettomana on kyseenalaistettu. Stigmat vaikuttavat siihen, kuinka kirjoittajat puhuvat päätöksestään pysyä lapsettomana ja kuinka he perustelevat tätä päätöstä. Torjuessaan stigmoja vapaaehtoisesti lapsettomat naiset rakentavat uudenlaista käsitystä siitä, millaisia ihmisiä vapaaehtoisesti lapsettomat naiset ovat.
Tutkimuskysymykseni on, millaisten diskurssien avulla vapaaehtoisesti lapsettomat naiset torjuvat heihin liitettyjä stigmoja. Lähestyn aihetta stigman ja pronatalismin käsitteiden kautta. Stigmalla viitataan piirteeseen, jonka omaaminen ei ole tietyn kategorian edustajalle suotavaa. Pronatalismilla puolestaan viitataan lastensaantiin kannustavaan ideologiaan, joka Suomessa ilmenee lähinnä epäsuorasti lastensaantia helpottavina tekijöinä, kuten oikeutena vanhempainvapaaseen. Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysia. Käyttämäni aineisto koostuu kahdeksasta vapaaehtoisesti lapsettoman naisen kirjoituksesta, joissa he vapaamuotoisesti kertovat päätöksestään olla hankkimatta lapsia.
Analyysin avulla löysin aineistosta neljä diskurssia, joita vapaaehtoisesti lapsettomat naiset käyttävät stigmojen torjumiseen. Nämä diskurssit ovat lapsen paras -diskurssi, omaan lapsuuteen vetoava diskurssi, naiseutta uudelleen rakentava diskurssi sekä lapsen saaneita ihmisiä arvosteleva diskurssi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vapaaehtoisesti lapsettomat naiset ovat tietoisia heihin liitetyistä stigmoista. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että kirjoittajat ottavat kantaa stigmoihin riippumatta siitä, onko jokin tietty stigma joskus liitetty juuri heihin yksilöinä. Lisäksi tulokset osoittavat, että vapaaehtoista lapsettomuutta pidetään edelleen normaalista poikkeavana valintana. Suurin osa kirjoittajista on ainakin joskus kokenut, että heidän päätöksensä pysyä lapsettomana on kyseenalaistettu. Stigmat vaikuttavat siihen, kuinka kirjoittajat puhuvat päätöksestään pysyä lapsettomana ja kuinka he perustelevat tätä päätöstä. Torjuessaan stigmoja vapaaehtoisesti lapsettomat naiset rakentavat uudenlaista käsitystä siitä, millaisia ihmisiä vapaaehtoisesti lapsettomat naiset ovat.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]