Opettajaopiskelijoiden näkemykset kestävästä kehityksestä ja sen toteuttamisesta peruskoulussa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä kestävästä kehityksestä, opettajankoulutuksen vaikutuksista heidän näkemyksiinsä aiheesta sekä keinoista, joilla heidän mielestään kestävää kehitystä voidaan toteuttaa peruskoulussa. Tutkimuskysymyksiksi muodostui kolme kysymystä: ”Miten opettajaopiskelijat käsittävät kestävän kehityksen?” ”Onko opettajankoulutus vaikuttanut opiskelijoiden näkemyksiin kestävästä kehityksestä, ja miten?” sekä ”Millaisia näkemyksiä opettajaopiskelijoilla on kestävän kehityksen toteuttamiskeinoista kouluympäristössä?” Opettajaopiskelijoiden käsityksiä kestävästä kehityksestä peilattiin Aarnio-Linnanvuoren (2019) esittämiin ympäristötietoisuuden kategorioihin: tietoisuus, suhde luontoon, henkilökohtaiset luontoa suojelevat valinnat ja aktiivinen kansalaisuus. Näkemykset opettajankoulutuksen vaikutuksista sekä kestävän kehityksen toteutuksesta loivat puolestaan omat kategoriat täysin haastatteluaineiston pohjalta. Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus, johon osallistui viisi Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijaa. Haastateltavat valittiin opintovuosien perusteella siten, että haastateltavista löytyi useita eri opintovaiheissa olevia opiskelijoita. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina kevään 2023 aikana ja niiden keskimääräinen pituus oli noin 15 minuuttia. Haastattelut litteroitiin Word-sovelluksen litterointiominaisuuden avulla, jonka jälkeen aineistolle toteutettiin sisällönanalyysiä sekä teoria-, että aineistolähtöisesti. Tutkimuksen perusteella luokanopettajaopiskelijat osoittavat laajaa osaamista kestävästä kehityksestä siitä huolimatta, että he kokivat koulutuksen opettaneen heille vain vähän aiheesta. Koulutuksen sijaan kouluympäristön sosiaaliset tekijät kuten opiskelukaverit sekä ainejärjestöyhteisö ovat nähtävästi vaikuttaneet enemmän. Opiskelijoilla oli myös laajasti erilaista tietoa siitä, millä tavoilla kestävää kehitystä voisi toteuttaa omassa opetuksessaan tai laajemmin kouluympäristössä. Eroja ei esiintynyt eri vuosikurssilaisten välillä. Myös kestävän kehityksen opettamisen esteitä esitettiin, ja niistä suurimmaksi havaittiin kodin ja koulun väliset erot esimerkiksi toimintatavoissa tai arvoissa.