”Että se hyvä elämä olisi jo nyt, eikä vasta aikuisena”: Luokanopettajien käsityksiä hyvästä kasvatuksesta ja opettajan kasvatustehtävästä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien (N=5) käsityksiä hyvästä kasvatuksesta ja luokanopettajan kasvatustehtävästä. Opettajien näkemyksiä hyvästä kasvatuksesta tarkasteltiin suhteessa Värrin (2004) esittämiin hyvän kasvatuksen ehtoihin ja lähtökohtiin: hyvän elämän, itseksi tulemisen ja vastuuseen kasvattamisen ideaalit (1), arvokkaan välittäminen (2), kasvatettavan omaehtoisen ja tiedostavan toiminnan sallivat menetelmät (3), kasvatettavan oman näkökulman huomiointi (4) sekä dialoginen kasvatus (5). Opettajien käsityksiä opettajan kasvatustehtävästä tarkasteltiin suhteessa Hollon (1918) määrittämiin kasvatuksen osa-alueisiin: älyllinen kasvatus (1), esteettinen kasvatus (2), eettinen kasvatus (3) ja toiminnallinen kasvatus (4). Yksi Hollon määrittämistä kasvatuksen osa-alueista, uskonnollinen kasvatus, jätettiin tutkielman tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimus on kasvatusfilosofinen. Tutkielman aineisto kerättiin keväällä 2023 luokanopettajilta puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat ammatissaan toimivia luokanopettajia, jotka poikkesivat toisistaan muun muassa iän, työvuosien määrän, opetettavan luokka-asteen ja muiden opintojen suhteen. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, ja niiden keston keskiarvo oli noin 33 minuuttia. Haastattelut litteroitiin Word-palvelun avulla ja aineistolle tehtiin deduktiivinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen perusteella luokanopettajat määrittivät hyvän kasvatuksen lähtökohdiksi tasaarvon, yhdenvertaisuuden ja kunnioituksen. He pitivät tärkeänä hyvän vahvistamista, lapsen itseksi kasvamisen ideaalia, lapselle arvokkaana pidetyn välittämistä sekä lapsen ja kasvatustilanteiden ainutlaatuisuuden ymmärtämistä. Opettajat korostivat erityisesti kohtaamisen ja dialogisuuden tärkeyttä. Opettajat kokivat kuitenkin kiireen vaikuttavan siihen, kuinka hyvin heidän on mahdollista toteuttaa hyvää kasvatusta. Jokainen haastateltava kuvaili opettajan kasvatustehtävää kokonaisvaltaiseksi toiminnaksi, jossa tiedot, taidot ja arvot yhdessä muodostavat kasvatuksen sisällön. Opettajat kuvasivat vastauksissaan monipuolisesti sivistyskasvatusta, joka huomioi estetiikan ja eettisyyden näkökulmat. Sivistyskasvatus tarjoaa tietoja, joista toiminnan kautta voi syntyä taitoja, arvojen vaikuttaessa kaiken taustalla.